Pajarin Poikien uutuusteos kertoo Tolvajärven ratkaisutaistelusta talvisodassa – ”Sotatilannetta ajatellen Pajari saapui joukkoineen avainpaikkaan”

0
Muistolaatan paljastus Purhon talon seinälle Luumäellä 19. lokakuuta. Kuvassa Helena Turpeinen (o.s. Pajari) sekä Tuomo Juntunen. YH:n aikana talossa oli JR 16:n komentajan Aaro Pajarin esikunta. Kuva: Markku Rauhalahti

Tolvajärven taistelulla joulukuussa 1939 on aivan erityinen kaiku sotahistoriassamme: se oli ensimmäinen suomalaisten saavuttama torjuntavoitto talvisodassa.

Voiton merkitys oli suuri sekä kenttäarmeijan että koko kansan mielialojen kohottamisen kannalta. Voi sanoa, että Tolvajärvi osaltaan muutti talvisodan kulkua.

Tolvajärvellä taisteli paljon kangas­alalaisia silloisen everstiluutnantin Aaro Pajarin johtaman Jalkaväkirykmentti 16:n riveissä. Rykmentti oli koottu pohjoishämäläisistä miehistä.

Niinpä Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry. juhlistaa käänteentekevää voittoa julkaisemalla teoksen Tolvajärvi 12.12.1939 – Talvisodan ensimmäinen suurvoitto taistelijoiden kertomana.

– Sotatilannetta ajatellen Pajari saapui joukkoineen avainpaikkaan, kertoo Pajarin Po-ikien aktiiveihin lukeutuva Markku Rauhalahti.

Ennen Tolvajärvelle siirtymistä Pajarin JR 16 oli rakentamassa linnoitteita Luumäen Taavetissa. Linnoitustyön ohella harjoiteltiin tiiviisti myös sotilaallisia taitoja. Näin rykmentin kyky toimia yhdessä hioutui jo ennen taistelutoimien alkua.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Markku Rauhalahti ja 12. joulukuuta julkaistavan Tolvajärvi-kirjan kansivedos.

Joulukuun viidentenä 1939 Pajari sai esikunnasta käskyn lähteä Taavetista tositoimiin Laatokan pohjoispuolelle. Ryhmä Talvela – johon JR 16 kuului – muodostettiin torjumaan uhkaa, jonka Suojärven kohdalla rajan ylittänyt puna-armeijan 139. jalkaväkidivisioona aiheutti.

Jos neuvostodivisioona olisi päässyt etenemään riittävän kauas länteen, tie olisi ollut auki Suomen IV armeijakunnan selustaan. Voi vain arvailla, minkälainen vaikutus sillä olisi ollut talvisodan lopputulokseen.

Suomalaisten onnistunut vastahyökkäys alkoi 12. joulukuuta. Se päättyi 24. joulukuuta Aittojoelle, 30 kilometriä itään Tolvajärveltä. Suomalaiset pitivät siellä asemansa talvisodan päättymiseen saakka.

Vahvaa kangasalalaista tekoa

Tampereella 12. joulukuuta julkistettava Pajarin Poikien Tolvajärvi-kirja on vahvasti kangasalalaista tekoa. Sen ovat kirjoittaneet täkäläiset sotahistorian harrastajat Tuomo Juntunen ja Harri Virtapohja. Uudet kartat on piirtänyt Heikki Lahdenniemi.

– Kirjassa kerrotaan yksityiskohtaisesti Tolvajärven taistelusta. Siinä on mukana myös taisteluun osallistuneiden veteraanien muisteloja, Rauhalahti valottaa teoksen sisältöä.

Tolvajärvi-teos on Pajarin Poikien julkaisu numero 3. Edellinen ilmestyi viime lokakuussa nimellä JR 16 Taavetissa – JR 16:n toiminta YH:n aikana syksyllä 1939.

Luumäen Hietamiehessä paljastettiin 19.10. paikallisen panssariesteen kivi kunnioittamaan JR 16:n miesten toimintaa Taavetissa. Samana päivänä paljastettiin Purhon talon seinään kiinnitetty laatta kertomaan rykmentin esikunnan olosta siellä.

– Meitä oli paikalla bussilastillinen Tampereen seudulta, Rauhalahti kuvailee muistojuhlapäivää Luumäellä.

Pajarin Poikien Perinneyhdistys ja Luumäen kunta ovat 2018-19 toteuttaneet yhdessä Pajarin Pojat Itsenäisyydentiellä -hankkeen.

Siinä kartoitettiin sekä Pajarin Poikien että muiden yksiköiden Taavetissa tekemiä linnoitustöitä ja etsittiin esiteltäväksi soveltuvia kohteita.

Isänmaan ilta Kuhmalahden Suojalla 18.12. Tuomo Juntunen kertoo Tolvajärven ratkaisutaistelusta. Vastaava ilta Kangasalla 20.12. Osuuspankin kerhohuoneessa. Molemmat tilaisuudet alkavat kello 18.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.