Koti Pääuutiset Pehmeä hyljerobotti on vanhustenhoidon uusin tähti – Rikun rymäkodissa sitä on...

Pehmeä hyljerobotti on vanhustenhoidon uusin tähti – Rikun rymäkodissa sitä on jo testattu

0
Kätilönä työskennellyt Maire Nieminen on kiinnostunut hylkeenpoikaselta näyttävästä robotista.

Suloinen Paro kääntelee päätään ja vingahtelee, kun sille juttelee. Hyljerobottia käytetään erityisesti vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, sillä hylkeellä on laajoja kuntouttavia vaikutuksia.

Hylkeen kehittäjä Takanori Shibata vieraili Kangasalla viime viikolla.

Sympaattinen pehmohylje on Shibatan elämäntyö, jonka kanssa hän on työskennellyt 30 vuoden ajan. Hän on esitelmöinyt keksinnöstään YK:ssa ja Valkoisessa Talossa asti.

Takanori Shibata esitteli Paro-hyljettä Kangasalan kirjastolla. Hän kertoi yllättyneensä itsekin Paron kyvystä vaikuttaa potilaaseen.

Rikun Ryhmäkodeissa Kangasalla Paro-hylkeet ovat olleet käytössä viime keväästä saakka. Terapeuttinen hoivarobotti vastaa kosketukseen ja puheeseen liikehtimällä ja ääntelemällä.

– Paron tekoäly pystyy oppimaan muun muassa käyttäjänsä nimen. Sitä ympäröi elektromagneettinen suoja, joten tahdistimen käyttäjä voi turvallisesti hoivata sitä, Shibata kertoo.

Paron vaikutukset terveyteen ovat laajat. Hyljettä käytetään dementian, posttraumaattisen stressin, aivovammojen, Parkinsonin taudin, ahdistuksen, masennuksen ja jopa Downin syndrooman ja autismin hoitoon.

– Paro vähentää merkittävästi muistisairauksiin liittyvää ongelmakäyttäytymistä, ja se on huomattu helpottavan kemoterapian sivuvaikutuksia, Shibata kertoo.

Hylkeen pyrstössä on katkaisija, josta se menee päälle, joten sen käyttö on helppoa. Akun käyttöikä on noin 2–3 vuotta ja toiminta-aika jopa 5–8 tuntia.

– Tällä hetkellä Paroja on käytössä noin 5000 kappaletta ympäri maailmaa.
Eläinterapian psykologisiin ansioihin kuuluvat elämänlaadun koheneminen, stressin väheneminen ja kommunikaation edistäminen. Potilas voi kuitenkin olla allerginen eläimelle tai pelätä sitä, ja eläin saattaa hätääntyessään purra tai raapia.

– Paron kohdalla näitä ongelmia ei ole. Noin kaksi ja puolikiloinen hylje on rakennettu niin, että se kestää kovan käsittelyn ja lattialle putoamisen.

Koska Paro ei ole yhteydessä verkkoon, sen käyttö ei vahingoita yksityisyydensuojaa.

– Turkin materiaalin vuoksi sen saa viedä jopa teho-osastoille ja tiloihin, joihin ei saa normaalisti tuoda pehmoeläimiä infektiovaaran vuoksi.

Shibata valitsi hoivarobotin lajiksi hylkeen useasta syystä.

– Ihmisillä harvemmin on käsitys siitä, miten hylkeenpoikanen käyttäytyy. Jos robotti olisi kissa tai koira, mutta ei käyttäytyisi elävän kissan tai koiran tavoin, potilas huomaisi eron. Hylje myös sopii paremmin sylissä pidettäväksi, Shibata perustelee.

Paro on onnistunut yllättämään myös kehittäjänsä.

– Yllätyin sen kyvystä opettaa puhetta. Muistisairas potilas oli menettänyt puhekykynsä. Kun hän vietti aikaa Paron kanssa, hän rupesi hymyilemään ja hänen mielialansa koheni. Yhtäkkiä hän alkoi käydä keskustelua Paron kanssa, Shibata muistelee.

Kun hylkeet olivat Kangasalan kirjastossa mukana Shibatan esitelmässä, niitä ehdittiin jo kaivata Rikun Ryhmäkodeissa.

– No, no, älä enää itke, Maire Nieminen, 81, sanoo saadessaan vingahtelevan Paron syliinsä.

– Sinähän olet ihan kiltti. Kaipaatko sinä poikastasi? kätilönä työskennellyt Nieminen kysyy.

Maija Salonen, 80, kuvailee sylissä makaavaa Paroa mukavan tuntuiseksi.

– Se ei ole kauhean raskas, mutta on se kyllä painavampi miltä näyttää. Kyllä se juttelee, kun sille juttelee. Sillä on isot kauniit silmät, joita se välillä aukoo, Salonen kuvailee.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän