Koti Uutiset Pekkonen Finnen sävellysten jäljillä

    Pekkonen Finnen sävellysten jäljillä

    0
    Säveltäjä Eero Pekkonen toivoo löytävänsä Jalmari Finnen säveltämän Kehtolaulun nuotit Tampereen kaupunginarkistosta.

    Säveltäjä Eero ”Safka” Pekkonen istuu keskittyneenä Tampereen kaupunginarkiston tutkijahuoneessa. Edessä on kasa mappeja, joista hän toivoo löytävänsä Jalmari Finnen säveltämän Kehtolaulun.

    Kappale sai ensi soittonsa vuonna 1923 viisiosaisessa Taikalekkeri-satunäytelmässä.

    Ensimmäisen kansion ensimmäisellä sivulla ei lue Kehtolaulu. Sen sijaan mapista paljastuu Erkki Melartinin Legendin nuotit.

    Finnen muistelmateoksesta selviää, että monien taiteilijoiden tavoin Melartin oli hänen ystävänsä.

    Kansioista löytyy vielä muun muassa Sibeliuksen sävellyksiä.

    – Onko nämä nuotit kenties tilattu, kun Finne oli eri teattereiden johdossa, Pekkonen pohtii.

    Hän tekee tutkimustyötä Ramppi-teatterin esittämään, Jukka-Pekka Rotkon ohjaamaan Neuvokkaat neropatit -näytelmään.

    Jalmari Finnen ja Kiljandereiden käänteistä kertova tarina kantaesitetään kesäkuussa Kangasalan kesäteatterissa.

    Mielenkiintoinen tehtävä

    Käsikirjoittajat Jukka-Pekka Rotko ja Aulis Aarnio pyysivät Pekkosta kartoittamaan Finnen sävellystyötä.

    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta ei nuotteja löytynyt, joten Pekkonen soitti Kansallisarkistoon. Lopulta hän päätyi Tampereen kaupunginarkistoon.

    – Tämä on todella huikeaa. Voin hyvin kuvitella, että tutkija uhraa elämänsä jonkun taiteilijan tutkimiseen, Pekkonen toteaa.

    Hän ei ole vielä löytänyt tarpeeksi Finnen sävellyksiä voidakseen analysoida tuotosten laatua.

    – Finne itse mainitsee, ettei hänellä ollut musikaalisuuden lahjaa. Hän syventyi musiikkiin älyn ja ajattelun avulla, Pekkonen muotoilee.

    Suureksi runoilijaksi Finneä ei Pekkosen mukaan voi myöskään tituleerata; mies kun ei keskittynyt yhteen taiteenlajiin, vaan oli monessa mukana.

    – Finnen musiikillisen uran huipentuma oli, kun hän pääsi Viipurin Maaseututeatterin kanssa Turussa vieraillessaan johtamaan Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästys -oopperaa.

    Teemoja hiotaan vielä

    Kesällä ensi-iltansa saavan näytelmän ensimmäinen jakso kertoo Finnestä, joten musiikin tulee olla aikaan sidottua. Toinen jakso tapahtuu Pekkosen mukaan ”ikään kuin nykypäivänä”, joten sävellystyössäkin saa käyttää uudempia soundeja.

    Pekkonen valikoi esitykseen juoneen sopivaa musiikkia. Varsinaista sävellystyötä on luvassa kolmen, neljän teeman verran.

    – Musiikkia ei vielä kannata hioa loppuun saakka. Vasta harjoitusten alettua saan tietää, kauanko esimerkiksi siirtymät kestävät.

    Harjoituskausi on Pekkoselle raskastakin aikaa. Treenien jälkeen säveltäjä suuntaa työhuoneelle, jossa päässä pyörivät teemat realisoituvat nuoteiksi.

    – Teema toistuu ja muuntuu esityksen aikana useissa kohdissa. Se on olennaista teatterikappaletta sävellettäessä. Musiikki jää näin katsojalle mieleen.

    Pekkonen myös näyttelee Merikannon ja Sibeliuksen rooleja elokuvassa, lisäksi hän toimii ”yleismuusikkona”.

    Yhdessä kohtauksessa Merikannolta tilataan lauluja Teuvo Pakkalan Tukkijoella-näytelmään, Pekkonen paljastaa.

    – Nähtäväksi jää, pääsenkö polttamaan sikaria, hän virnistää.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän