”Tämä taitaa valitettavasti olla pelin henki, noin isossa kuvassa”, R toteaa. ”Eli tutkit mitä tutkit, kunhan hankit taloon sitä rahoitusta”, S lataa.
Ei, arvoisat ja kalliit lukijani, tämä ei ole uusimman Remeksen tuotantoa. Tämä on tämän maan Suomea. Tämä luvallinen keskustelukaappaus kosketti varsin läheltä seuraamaani akateemista työmaisemaa. Siinä maailmassa näyttää olevan varaa potkia maan koulutetuimpia ihmisiä persuuksille ulos jonnekin hokemalla Suomi-tekoja.
Nykyisen Suomen työnhakustrategia on selkeä: tee itsesi näkyväksi ja tärkeäksi, äläkä jää ojaan makaamaan tai sinut kutsutaan pian risusavottaan. Se, että olet tuonut niin sanottuun markkinatalouteen rutkasti osaamista, joka sitten on kaadettu epäpätevien käsistä Kankkulan kaivoon, mitäpä siitä.
Nyt täältä nousee lippu: Eläköön me kaikki keskinkertaiset!
En millään muotoa halua lannistaa koulunsa aloittavia, päättäviä tai sitä edelleen käyviä, mutta pelin henki on oltava noviiseille selvillä heti ensi hetkestä alkaen.
Kaikkien opinto-oppaiden otsikon alle pitää liittää myös todellisuutta kuvaavia markkinalauseita: Uskalla matkata mukavuusalueesi ulkopuolelle, olla käytettävissä 24/7 ja hymyillä. Mutta toki vain työmitoituksen verran. Kaikesta muusta asiakas maksaa erikseen.
Tämä on Teille henkilökohtaisesti laadittu palvelusopimus. Nimi vain alle.
Tänä puolivalmisteiden luvattuna aikana, jonka nimeen myös Kangasalan kunta vannoo, on samalla valmistauduttava uusiin kotirintamalla tapahtuviin kaasuhyökkäyksiin.
Tietysti sama ruuan tuoksu leijuu asiakkaiden sieraimiin kuten ennenkin, mutta hän joka väittää, että pakastettu massabulkkitukkuruoka on yhtä syötävää kuin aamulla valmistettu, voi käydä kanssani taistoon.
Kyse on rahasta ja siitä, mitä sillä tehdään. Kuka iloitsee säästetyistä miljoonista, kun siitä kärsitään aluksi varsin suurina ilmavaivoina? Ja kuinka ollakaan, nämä ilmavaivat pahenevat vuosi vuodelta, vaikka millaisia työhyvinvointikyselykaavakkeita työnnettäisiin sähköpostiin.
Se on varmaan tätä aikaa, juu. Minä lopetin kasvottomiin kyselyihin vastaamisen kun äkkäsin, ettei niillä ole mitään käytännön merkitystä eikä vaikutusta. Sori nyt vaan – ja ystävällisin terveisin.
Kun ihminen, joka on ainoa talouskasviston juuri, kitketään pois, niin jäljelle jää. Mitä? Kertokaapa se Hänelle, ken kaikesta päättää. Mutta nyt on aika juhlia!
Kesän alkuun toivotan toivoa kaikille tulevaan kurkottaville. Olkoon 4.6. suuri juhlan ja riemun hetki! Pitäkäämme me aikuiset hienoja, rohkaisevia ja kannustavia puheita vesoillemme, sillä heihin me luotamme.
Meidän aikuisten tehtävä on olla läsnä todellisessa arjessa jakaen elämäämme omine kokemuksinemme. Todellinen pelin henki on kuuntelu ja sanotun ymmärtäminen.
Tätä taitoa soisi olevan nykyiselläänkin, mutta siinä on vielä oman kokemukseni mukaan paljon OPPIMISTA.
