Koti Uutiset Pienen näkymättömän liitelijän jäljillä – liito-orava näyttäytyy vain harvoille

    Pienen näkymättömän liitelijän jäljillä – liito-orava näyttäytyy vain harvoille

    0

    Jätämme auton Hevossillantien päähän ja lähdemme kävelemään polkua pitkin. Alitamme Lahdentien ja kuljemme keskemmälle metsää. Kangasalan kaupungin ypäristösuunnittelija Katri Tolonen seuraa karttaohjelmaa, mihin kohteet on merkitty.

    – Olemme nyt juuri mahdollisen pesäpuun kohdalla. Harmi ettei karttaa saa zoomattua lähemmäksi.

    Toden totta, ympärillä on montakin potentiaalista liito-oravan pesäpuuta. On isoja haapoja, joissa voisi olla vanhoja tikankoloja. On myös isoja kuusia, joissa niissäkin voisi liito-orava majailla oravan vanhassa risupesässä.

    – Liito-orava tarvitsee varttunutta sekametsää, jossa on isoja kuusia ja haapoja pesä- ja suojapaikoiksi sekä muuta lehtipuustoa, joista saa ravintoa.

    Tolonen kumartuu ison puun juurelle ja pian löytyy papanoita. Pieniä, pitkulaisia kellertäviä liito-oravan papanoita. Papanat ovat kuitenkin yksittäisiä, joten tämä puu ei välttämättä ole pesäpuu.

    Tähyilemme, näkyykö puiden rungoissa koloja tai olisiko isojen kuusien latvustoissa risukkoisia kohtia. Pyörimme ympyrää puiden ympärillä, mutta pesää ei näy.

    Lähdemme jatkamaan matkaa seuraavaan paikkaan, jossa karttaan on merkitty kaksikin mahdollista pesäpuuta. Miksi liito-oravalla muuten on useampia pesäpaikkoja?

    – Pesänvaihto on käsitykseni mukaan suojamekanismi, jos liito-orava tuntee olonsa uhatuksi. Ne voivat vaihtaa pesää myös loisten takia.

    Elintilan pirstoutuminen ja yksipuolistuminen ovat liito-oravan suurimpia uhkia. Esimerkiksi avohakkuualueiden ylitykset eivät onnistu ilman hyppypuita. Kulkuyhteydet ovat tärkeitä, jotta liito-orava voi liikkua reviirillään tai että poikaset voivat lähteä etsimään omia reviireitään.

    – Aukot puuston välillä eivät saa olla liian pitkiä. Liito-orava pystyy liitämään 20-30 metriä leveiden aukkojen yli. Välit riippuvat puiden koosta ja maaston korkeuseroista, koska korkeammasta puusta pääsee liitämään pidemmälle.

    Olemme kahden mahdollisen pesäpuun välillä, mutta hyviä vaihtoehtoja on jälleen paljon. Iso haapa on jäänyt kuusien keskelle, paikka olisi hyvinkin suojaisa pesäpuuksi, mutta puun alta löytyvä papanamäärä on pieni. Läheisen puun alta taas löytyy kunnollinen kasa. Tähyilemme ylös oksistoon, mutta mahdollinen pesä ei osu silmään. Papanoita löytyy lisää seuraavan puun juurelta.

    – Kyllä tämä selvästi on ydinreviirialuetta, liito-oravan kotimetsää.

    Liito-oravien reviirien koko vaihtelee, puhutaan kuitenkin useista hehtaareista, jopa 60 hehtaarista. Reviirin kokoon vaikuttaa myös sen laatu. Uroksilla on isommat reviirit kuin naarailla, mutta uroksilla reviirit voivat olla osin päällekkäisiä.

    – Onhan se aika paljon niin pienelle eläimelle, mutta korostaa taas sen merkitystä, että ne tarvitsevat yhdyskäytäviä.

    Joku on ehkä huomannut ysitietä ajaessaan Tarastenjärven jätekeskusta vastapäätä olevan voimalinjan, jonka alla näkyy latvattomia koivunrunkoja. Ne ovat olemassa liito-oravia varten.

    – Alue on Tampereen puolella. Selvitin asiaa ja kyseessä on Fortumin laittamat hyppypuut. Siitä en osaa sanoa, käyttävätkö liito-oravat reittiä ja miten sitä ylläpidetään, Tolonen kertoo.

    Kyky liitää, hopeanharmaa kaunis turkki, isot silmät… liito-orava on kiehtova ja suloinen eläin. Sen kiinnostavuutta lisää myös se, ettei sitä kovin moni pääse näkemään, vaikka se lähiympäristössä liikkuisikin. Tämän vastapainoksi suojellulla liito-oravalla on ristillään maine erilaisten rakennushankkeiden viivyttäjänä.

    – Se on vähän mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Eihän se helppoa ole kaavasuunnittelijan näkökulmasta, kun sen liikkuminen ja pesäpuut pitää huomioida, mutta en tiedä miksi suojelu pitäisi kokea hankalaksi. Kai se on myös asennekysymys.

    Pesäkoloa ei vieläkään löydy. Päätämme käydä katsomassa vielä yhden karttaan merkityn paikan. Ja nyt meitä onnistaa, isossa haavassa näkyy sopiva kolo. Tosin papanoita ei ole kasaantunut puun juurelle.

    – Liito-oravat vaihtelevat pesäpaikkaa. Se että tuo ei ole käytössä juuri nyt, ei tarkoita ettei se olisi käytössä vaikkapa ensi vuonna, Tolonen sanoo.

    Lamminrahkan kaavoituksessa on otettu huomioon liito-oravien elinpiirit ja se, että liito-oravalle jää tarpeeksi puustoa liikkumista varten.

    – Lamminrahkan alueella kartoituksia on tehty useampia. Viheralueita on merkitty juurikin näille kohdille, missä nyt olemme.

    Liito-orava

    -Pieni oravaa pienempi nisäkäs, keskikokoinen jyrsijä, oravaa selvästi pienempi. Paino 100–200 g. Naaraat yleensä hieman koiraita suurempia.

    -Ketterä kiipeilijä, joka harvoin laskeutuu maan pinnalle. Liitää etu- ja takajalkojen välisen kalvomaisen ihon niin kutsutun lentokalvon avulla. Saattaa liitää lähes 80 metriä.

    -Pesä vanhoissa tikankoloissa tai muissa puunkoloissa, joskus oravien risupesässä tai linnunpöntöissä. Tavallisesti käytössä useampia pesiä.

    -Lisääntymiskausi keväästä kesään. Parittelu maalis–huhtikuussa, kantoaika viisi viikkoa, yksi tai kaksi pesuetta. Poikasia kahdesta kolmeen, paino noin viisi grammaa. Vieroitetaan kuukauden iässä.

    -Syö monenlaista kasviravintoa, etenkin lehtipuiden lehtiä ja silmuja.

    -Kellanoranssit- tai ruskeat jätökset muistuttavat riisinjyviä. Niitä löytyy etenkin pesäpuun alta. Kesällä papanat ovat tummempia.

    – Suomessa silmälläpidettävä, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

    -Ilmoita liito-oravahavainnosta Ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle tai Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskukseen ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi.

    Lähde:luontoportti.com, ympäristö.fi, sll.fi

    Ympäristösuunnittelija Katri Tolonen tutkii, näkyykö puun juurela papanoita.
    Liito-oravan pesäpuut ovat yleensä isoja haapoja tai mäntyjä. Pesää voi olla vaikea erottaa ilman kiikareita.
    Puun kyljessä oleva kolo on mieluinen pesäpaikka.
    Iso kasa papanoita viittaa siihen, että puussa vietetään paljon aikaa, mahdollisesti jopa asutaan.
    Heidi Svanlund ikuisti iltalenkillään liito-oravan Kirkkojärven luontopolun metsikössä.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän