Jos pallot eivät ole pyörineet koulujen pihoilla talvella, viimeistään kevätauringon hangen alta esiin paljastamat pelikentät houkuttelevat taas koko joukon potkijoita välituntimesseiksi ja -ronaldoiksi. Samoin lumikuukausien ajaksi saleihin ahtautuneet jalkapallojoukkiot painelevat pian pallon perässä pitkin kunnan kenttiä niin, että pöly nousee.
Pikkolan hiekkakentille futaajat astelevat nyt kuitenkin viimeistä kevättä. Kunnassa päätettiin kaikessa viisaudessa, että nykyinen pallokenttä voidaan uhrata uuden ammattikoulun alle – aivan kuin Pikkolan alueelta ei olisi löytynyt ammattiopistolle muuta paikkaa.
Lopullisen sinetin kenttien kohtalolle löi vastikään Tredu, joka päätti lähteä toteuttamaan suunnitelmiaan. Uuden ammattikoulun rakentamisen on määrä alkaa ensi vuoden keväällä.
Uusi ammattikoulu on toki tervetullut rakennus kuntaan ja se laajentaa Pikkolan kampusaluetta mukavasti, mutta onko rakennus pakko pykätä kenttien päälle? Luulisi Pikkolan yläkoulun, lukion ja ammattikoulun tarvitsevan kenttiä myös omille liikuntatunneilleen.
Toinen häviäjä kenttien tuhossa on kangasalalainen jalkapalloilu. Esimerkiksi toissavuonna vuoden harrastaja- ja kasvattajaseuraksi valitulla FC Kangasalla on tulevanakin kautena yli 30 jalkapallon sarjajoukkuetta. Kentät käyvät ahtaiksi jo nykyisille pelaajamäärille, entä kun kenttätilanne huononee entisestään? Aika kohtuutonta, varsinkin kun ajattelee, että käytännössä joka viidestoista kangasalainen liittyy jotenkin seuran toimintaan.
Kun itse aikoinani kirmasin nahkakuulan perässä, Pikkolassa pelattiin perinteisesti pääsiäisturnaus. Tuolloin pelialusta saattoi olla vielä melkoista savivelliä, mutta hieman myöhemmin kenttä kävi kovaksi, pöly oli melkoinen ja tuulikin osui Pikkolan aukiolle aina.
Siltikin pääsy talvikauden jälkeen ulos hiekalle oli hieno elämys. Varsinkin, kun tiedossa oli, että pian pelejä päästiin jatkamaan Suoraman nurmella ja lopulta myös Kyötikkälän sametilla.
Nyt paikallisilla pelaajilla ei kuitenkaan ole varmuutta tulevista kevätpelien pelipaikoista. Pikkolan asemakaavan muutosta läpi runnoessaan kunnanisät hätäpäissään piirtelivät Pikkolan hiekkaa korvaavaksi kentäksi pikkukentän lähelle nykyistä Kirkkoharjun koulun kenttää ja toisen lukion vieressä sijaitsevan niin sanotun kentän naapuriksi. Laiha lohtu – jos aikeet edes toteutuvat.
Jos joukkueessa on esimerkiksi 30 pelaajaa, pikkukenttä käy armotta pieneksi. Entä mistä löytyy tarpeeksi iso kenttä isommille junioreille, aikuispelaajille ja edustusjoukkueille?
Tuntuu, että ennestäänkin hieman huonon hiekkavaihtoehdon tilalle tarjotaan vain sutta ja sekundaa.
Kun syksyllä Kaivannon turvapaikanhakijat kohtasivat Tredun Kangasalan toimipisteen joukkueen jalkapallon parissa Pikkolan kentällä, ulkomaalaiset olivat kauhuissaan, että joutuvat pelaamaan pelien kuningasta hiekalla. Se oli kuitenkin ainoa vaihtoehto. Nurmikentille ei päässyt, eikä tekonurmea ollut.
Tekonurmea ei ole tullut vieläkään, ja kohta katoaa iso hiekkakenttäkin.
Kunnassa ei tunnu olevan käsitystä kenttien tarpeesta. Tosiasia on, että Kangasalle tarvitaan tekonurmikenttä, mutta yhtään vanhaakaan kenttää ei olisi varaa menettää. Paikallisille joukkueille on taattava riittävät ja säädylliset harjoitus- ja peliolosuhteet.
