Pikkolassa innostetaan luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan pariin avaruusmatkailun avulla – katso videolta, miten keuhkojen tilavuuden voi mitata kotioloissa

1
Melissa Lindström ja Nanna Kääriäinen tykkäävät, kun saavat itse keksiä ja kokeilla.

Matka Marsiin alkoi retkellä Särkänniemen planetaarioon. Sen jälkeen koitti tiedonkeruuvaihe. Pikkolan koulun valinnaisen lumate-kurssin oppilaat ovat kaikki aloittaneet insinööritiimiläisinä, josta he sitten erikoistuvat joko raketti- tai astronauttiryhmiin.

Lumate on lyhennys luonnontieteistä, matematiikasta ja tekniikasta. Insinööritiimissä rakennetaan vesiraketti ja testataan sen toimintaa ja astronauttiporukka kehittää testejä, joita avaruuteen lähtijöiltä vaaditaan.

Tietotekniikan valinnaisen kurssin oppilaat puolestaan muodostavat markkinointitiimin. Se huolehtii yrityksen graafisesta ilmeestä, kuten logosta sekä mainosmateriaaleista.

Kaksi kurssia ja kolme ryhmää eli noin 50 kasiluokkalaista on mukana avaruushankkeessa. Kaikkien yhteinen työ, eli avaruusmatkailuyritys Laika, esitellään Tampereen teknillisellä yliopistolla huhtikuussa järjestettävillä festivaaleilla.

Sitä ennen pidetään toki valintakokeet astronauteille, jotka mitä ilmeisimmin ovat jonkun lähikoulun vitosluokkalaisia ja oman koulun seiskaluokkalaisia.

Lähestymme oppiaineita konkreettisesti, tuomme ne lähelle oppilasta.

Liisa Istolahti

Pikkolan koulu on Luma-kehityskoulu. Se on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä kehittää näiden aineiden opetusta. Vastuuopettajina toimivat Saija Artama, Juuso Linnusmäki ja Liisa Istolahti.

– Saamme erittäin vahvaa tietoteknistä ja luonnontieteen osaamista samaan pakettiin, kun teemme tätä kolmistaan. Olemme myös saaneet ideointiapua Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Sieltä saimme myös vesiraketin laukaisualustan. Me opettajat ainakin olemme hirmu innoissamme, Artama iloitsee.

Huoli aineiden kiinnostavuudesta

Luma-hankkeen taustalla kummittelee huoli luonnontieteiden, matematiikan ja teknisten aineiden kiinnostavuudesta. Alojen osaajista pelätään olevan pulaa tulevaisuudessa.

Nyt Pikkolan matemaattisten aineiden opettajilla on mahdollisuus tehdä oppiaineita ylittävää opetusta. Oppilaiden omat ideat ja käytännössä toteutettavat testit ovat iso osa kurssien sisältöä.

– Lähestymme oppiaineita konkreettisesti, tuomme ne lähelle oppilasta, Istolahti sanoo.

Valinnaiset lumate- ja tietotekniikan kurssit kestävät koko kevään. Linnusmäki uskoo, että pitkä projekti palvelee oppimista.

– Tekemällä laajaa pitkäkestoista projektia oppilaat tottuvat pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Töitä tehdään kolmessa luokassa samaan aikaan. Artaman johdolla insinööritiimiläiset rakentavat mahdollisimman hyvää laskuvarjoa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Opettaja Liisa Istolahti kertoo ja Olli Hänninen näyttää, miten keuhkojen tilavuutta mittaava puhalluskoe tehdään.

– Olemme mitanneet pallon putoamisnopeutta ja nyt kokeilemme, kuinka paljon laskuvarjo sitä hidastaa.

Melissa Lindström ja Nanna Kääriäinen ovat kohta lähdössä testaamaan varjoaan. He pitävät luonnontieteistä, etenkin meneillään oleva kurssi on mieluinen.

– Teemme tosi paljon kokeita ja ideoimme itse. Toki laskemmekin, mutta konkretiaa on enemmän kuin aiemmilla kursseilla.

Viereisessä luokassa Istolahden ryhmä mittaa paineanturilla puhallusvoimaa ja keuhkojen tilavuutta. Se on tarpeellinen koe valittaessa astronautteja yrityksen palvelukseen. Pää lavuaarissa tärisee, kun keuhkoista puhalletaan vihonviimeisetkin ilmat letkun kautta vesisaavissa olevaan kanisteriin.

Topias Timonen ja Olli Hänninen ovat saaneet keuhkojen tilavuusmittauksesta käyntiin pienen kilpailun. Hänninen on hätyytellyt jo lähemmäs viiden litran lukemia.

– Testaaminen on kivaa. Jotkut aiheet kurssilla ovat tylsiä, mutta enimmäkseen tämä on ollut jees, Hänninen toteaa.

Opettajaa edellä

Tietotekniikkaluokassa Kalle Rintamaa ja Elmeri Lahdenniemi ovat tehneet yritykselle logoja. Malleja on haettu netistä tutkimalla niin yleisiä yritysten logoja kuin rakettien kuvia.

Emil Kudjoi puolestaan on ohjelmoinut avaruuspelin. Pelit liittyvät avaruuteen ja niiden avulla voi testata astronauteilta vaadittavia ominaisuuksia. Linnusmäki huomauttaa, että Scratch-ohjelmointitaidoissa Kudjoi on opettajaansa edellä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Emil Kudjoi on tehnyt Scratch-ohjelmoinnilla pelihallityyppisen avaruusräiskintäpelin.

– Piti tehdä peli, niin tein, Kudjoi toteaa.

Kurssien yhteiseksi teemaksi valikoitui avaruus, koska se on suuri tuntematon ja sitä on kiva tutkia enemmän. Avaruusmatkailuyritys taas nivoo eri projektit luontevasti yhteen. Töitä tehdään tiimeissä, mutta avoimin ovin.

– Kurssilaiset voivat seurata toistensa työskentelyä yhteisen oppimisalustan kautta. Lisäksi pyrimme siihen, että luokkien ovet ovat auki muille kurssilaisille, Linnusmäki kertoo.

Avaruusmatkailu on myös opettajille uutta. He ovat sitoutuneet siihen, että käyttökelpoiset ideat ja testit voidaan myöhemmin jakaa muiden oppilaitosten käyttöön. Tarvittaessa Pikkolan opettajakolmikko toimii asiantuntijoina, jos muutkin alueen koulut innostuvat hankkeesta.

Laika on siis matkalla Marsiin. Eikä kyse ole pelkästään avaruuskoirasta. Yrityksen lyhenne viittaa sanoihin Legit Astronaut In Kangasala.

MIKÄ?

LUMA2020

  • Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittama ja luma-keskus Suomen (11 korkeakoulun verkoston) toteuttama luma-aineiden opetuksen ja oppimisen kehittämisen ohjelma, joka toteutetaan vuosina 2019–2020 yhteistyössä päiväkotien, koulujen, elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden kanssa.
  • Toiminnan päätavoitteena on tukea lasten ja nuorten innostusta ja opiskelumotivaatiota matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä kehittää näiden aineiden opetuksen ja oppimisen laatua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
  • Alueellisia StarT-festareita järjestetään maalis-toukokuussa eri puolilla Suomea, luma-keskusten paikkakunnilla. Festareilla projekteja tehneet tähtitiimit sekä oppimisyhteisöt saavat tilaisuuden esitellä osaamistaan ja jakaa tekemisen iloa ja riemua. Festareilla jaetaan myös monenlaisia kannustuspalkintoja.
  • www.2020.luma.fi

1 kommentti

  1. Hienoa, pyörä on keksitty taas uudelleen!
    Jo 1960-luvulla keuhkojeni tilavuus mitattiin täsmälleen samalla tavalla. Silloin tuota mittausta tosin kutsuttiin nimellä vitaalikapasiteetti.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.