Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Löytötexin synttärit!Löytötexin synttärit!

Pintavirrankehittimet kohentaneet talvista happitilannetta Pakkalanjärvellä

Matala ja ravinteikas Pakkalanjärvi on saanut kuluneena talvena tekohengitystä neljällä pintavirrankehittimellä.

Uutiset - 14.4.2018 kello 11.30
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
Pintavirrankehittimet kohentaneet talvista happitilannetta Pakkalanjärvellä
Pintavirrankehitin pitää lähialueen jäättömänä ja syöttää happea vedenpinnan alle. Seppälän tilan rannassa olevaa hapetinta tarkastelevat Eino Ahonen ja Martti Seppälä.

Laitteet ovat porskuttaneet vettä siinä määrin, että niiden toiminta-alueet ovat lopputalven pakkasista huolimatta pysyneet jäättöminä. Tarkoituksena on ollut parantaa järven happitilannetta ja ehkäistä kalakuolemia.

– Pintavirrankehittimet on ajastettu niin, että ne pulputtavat vettä 15 minuuttia ja ovat sitten 45 minuuttia pois päältä, kertoo järven rannan tuntumassa asuva Martti Seppälä. Hän on myös Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja.

Tulokset ovat olleet myönteisiä: hapenpuutteeseen kuolleita tai henkeään haukkovia kaloja ei ole havaittu.

Pakkalanjärveä on hapetettu nyt kolmena talvena peräkkäin. Aluksi käytössä oli kaksi pintavirrankehitintä, tänä talvena niiden määrä nousi neljään.

Hapettimien käytön taustalla on huoli Pakkalanjärven tilasta. Aiem­min kirkasvetinen järvi pääsi rehevöitymään 1960- ja 1970-luvuilla, eikä se ole itsestään toipunut ravinnekuorman mukanaan tuomista ongelmista.

Kesällä vesi on sameaa, ja talvella uhkana on kalojen joukkokuolemaan johtava happikato. Järven virkistyskäytöllinen arvo ei ole lähelläkään sitä tasoa, mitä se optimitilanteessa voisi olla.

Ranta-asukkaiden ja mökkiläisten 1998 perustama Pakkalanjärven suojeluyhdistys on eri keinoin pyrkinyt kohentamaan järven tilaa. Työ ei ole helppoa, ja sen tulokset ilmenevät hitaasti.

– Maisa Rantala keksi idean hapettamisesta, ja saimme Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä vinkin pintavirrankehittimistä, Seppälä kertoo.

Pintavirrankehittimien varsinainen käyttötarkoitus on pitää satama-alueet jäättöminä talviaikaan. Mutta ne soveltuvat ilmeisen hyvin myös Pakkalanjärven kaltaisille, talvista lisähappea tarvitseville vesistöille. Käyttökokemus ainakin Sahalahdella on ollut varsin myönteinen.

Pintavirrankehitin maksaa noin tuhat euroa kappale. Suojeluyhdistys sai ely-keskukselta hankintatukea puolet hinnasta.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

– Käyttökustannukset ovat sähkönkulutuksen osalta noin 80 senttiä vuorokaudessa, Seppälä toteaa.

Hapettaminen alkoi joulu-tammikuussa, ja se päättyy näinä päivinä.

Talvinen happikato on murjonut Pakkalanjärven kalakantaa useasti, viimeksi parikymmentä vuotta sitten. 

Kalojen joukkokuolema on paitsi esteettinen haitta, myös ilmentymä vakavammasta asiasta.

– Jos järviveden happipitoisuus menee aivan nollille, lähtevät pohjalietteessä olevat ravinteet kiertoon. Erityisen haitallista on lietteessä oleva fosfori, painottaa Eino Ahonen, Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja.

Järven biologista tasapainoa on pyritty elvyttämään muun muassa kasvustojen niittämisellä ja hoitokalastuksella.

Uutena riesana järvellä on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kanadanvesirutto, joka on ajoittain muodostanut tiheitä kasvustoja. Ne ovat estäneet hoitokalastuksessa käytetyn isorysän eli paunetin käyttöä.

Paunetilla on pyritty torjumaan ällistyttävän vankan ruutanakannan kasvua.

– Kanadanvesirutto on tehnyt kasvustoja verkon läpi. Niiden irrottaminen paunetista on todella hankalaa, Seppälä kertoo.

Järven tilan kohentamiseen tähtää myös Suomen ympäristökeskuksen vetämä rakennekalkitushanke, joka liittyy ympäristöministeriön kärkihankkeisiin.

Järven pohjoispään valuma-alueella tulee kohdealueeksi 50 hehtaaria peltoa, johon levitettävän rakennekalkin arvioidaan parantavan niin peltomaan rakennetta kuin myös vedenläpäisykykyä. Sen myös pitäisi sitoa fosforia.

Suojeluyhdistys on mukana hankkeessa. Seppälä ja Ahonen käyvät joka toinen viikko huoltamassa mitta-anturit, jotka on asennettu kahteen järveen laskevaan ojaan.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös