Raija Hannonen kaatui ja sai aivoverenvuodon – nyt hän auttaa muita Kangasalan AVH-aluekerhon vastuuvetäjänä

0
Raija Hannoselle aivoverenvuodon pahin seuraus oli työn menettäminen. Kuva: Krista Kaitasuo

Raija Hannosen viimeinen muistikuva ennen onnettomuutta liittyy kylpylän suihkuhuoneeseen. Odottaessaan suihkuvuoroaan hän näkee harmaapäisen naisen pesemässä itseään. Hannonen kiinnittää huomionsa kylpyhuoneen lattiaan, jossa on paljon vaahtoa.

Seuraava muistikuva on Kangasalan terveyskeskuksen vuodeosastolta. Hannonen herää kuuden hengen huoneen ikkunapaikalta. Hän yrittää vetää peittoa paremmin ylleen, mutta keho ei tottele. 

Hannonen saa kuulla kaatuneensa kylpylässä ja saaneensa aivoverenvuodon. Hän on viipynyt terveyskeskuksessa yli viikon ja hänet leikattu. 

Hän purskahtaa itkemään. Hän on 42-vuotias ja elämän piti olla edessä. Miten nyt kävisi?

Kaatumisesta on kulunut 19 vuotta. Hannonen istuu kotonaan Kangasalla ja juo kahvia. Hän on toipunut hyvin, mutta onnettomuus on jättänyt jälkensä. Vasen käsi on jäykkä ja liikkuminen on hitaahkoa. Esimerkiksi suurissa ruokakaupoissa Hannonen liikkuu pyörätuolilla. Isona apuna kulkemisessa toimii 21-vaihteinen, ketterä nojapyörä.

Aviopuoliso Eero Hannosen mukaan onnettomuus näkyy yhä heidän jokapäiväisessä elämässään, vaikkakin hänen mukaansa Hannosen onnettomuutta seuraaviin vuosiin on liittynyt monenmoisia onnenkantamoisia.

– Raija on saanut kuntoutusta ja apua aina kun on sitä tarvinnut, Eero Hannonen sanoo.

Raija osaa olla kiitollinen, että on ylipäänsä elossa.

– On vastaavan vaurion saaneita, jotka eivät jääneet eloon, hän toteaa.

Työstä luopuminen itketti pitkään

On myös asioita, joista on täytynyt luopua. Suurin asia on työ. Kului vuosia, ennen kuin Hannonen onnistui olemaan itkemättä, kun puheeksi tuli hänen aiempi työnsä sairaanhoitajana sairaalan ensiapuosastolla. 

– Pidin työstäni valtavasti. Oli vaikea asia joutua auttajasta autetuksi, Hannonen sanoo.

Hannosen aivoissa on kämmenen kokoinen vaurioitunut alue. Se aiheutti onnettomuuden jälkeen monenlaisia oireita. Verenvuoto vaikutti kehon vasempaan puoleen, minkä vuoksi iso osa ongelmista liittyi liikkumiseen.

– Neurologi pisteli piikillä kehoani testatakseen kuinka laaja tuntopuutoksista kärsivä alue oli. Muistan yhä tarkasti, kuinka karmealta tuntui katsoa, kun neula kulki kehon vasemmalla puolella enkä tuntenut mitään.

Aluksi Hannonen kykeni istumaan vain tuettuna. Hän joutui opettelemaan uusiksi hampaiden pesemisen, seisomaan nousemisen ja kävelemisen.

Vasen puoli hetken pimennossa

Kummallisia havaitsemiseen liittyviä oireitakin oli. Aivovaurion vuoksi Hannonen ei kyennyt hahmottamaan vasemmalla puolella olevia asioita. Vasen puoli lautasella olevasta ruoasta saattoi jäädä syömättä, vasen puoli tukasta kampaamatta tai vasen silmä meikkaamatta.

– Ne oireet menivät onneksi ohitse, Hannonen toteaa.

Neurologi pisteli piikillä kehoani testatakseen kuinka laaja tuntopuutoksista kärsivä alue oli. Muistan yhä tarkasti, kuinka karmealta tuntui katsoa, kun neula kulki kehon vasemmalla puolella enkä tuntenut mitään.

Raija Hannonen

Sairaalasta päästyään Hannonen oli kuntoutettavana Pikonlinnassa. Hän asetti kuntoutumiselleen yhden ehdon: hänen oli pärjättävä kotona yksinään. Puoliso oli töissä, teini-ikäinen tytär koulussa eikä Hannonen tahtonut itselleen lapsenvahtia. 

– Monen halvaantuneen kotona käy kotiavustaja. Sellaista en itselleni tahtonut. Niinpä sinnikkäästi kuntoutin itseäni siihen kuntoon, että pärjäisin itsekseni.

Raija Hannonen pääsi kotiin lokakuussa vuonna 2000, lähes neljä kuukautta kaatumisen jälkeen. 

– Huomasin, että kuntoutuminen on isolta osin itsestä kiinni. Minut tuotiin pyörätuolilla kotiin, mutta tällä hetkellä se sijaitsee autotallissa. 

Hannonen ei ole tarvinnut avustajia. Apuvälineiden ja monenlaisten kikkakolmosten avulla hän kykenee tekemään asioita, joita teki ennenkin onnettomuutta. 

Myös miehen kekseliäisyydestä on ollut suurta apua. Hän teki muun muassa haravaan käsituen, jotta vaimo kykeni haravoimaan nurmikkoa yhdellä kädellä.

– Kykenen tekemään monia samoja asioita kuin ennenkin onnettomuutta. Vain tapani tehdä ne on muuttunut, Hannonen toteaa.

Kerhon kevään tapaamiset ovat Suorman Työväentalolla 2.3., 6.4. ja 4.5. kello 13–15. Osoite on Tupatie 8, Kangasala.

TIETOA

Aivoverenkiertohäiriö

  • Aivoverenkiertohäiriö (AVH) johtuu valtimon tukoksen aiheuttamasta aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta.
  • Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa.
  • Joka päivä aivoverenkiertohäiriön saa Suomessa 68 ihmistä. Se on kolmanneksi  yleisin suomalaisten kuolinsyy.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.