Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Ranta-Koivisto toimi rakentamisen koealueena

Uutiset - 19.7.2017 kello 11.39
Kangasalan Sanomat / Raine Raitio
Ranta-Koivisto toimi rakentamisen koealueena
Kangasalan Sanomissa julkaistiin 1. syyskuuta 1972 ilmakuva asuntomessualueesta. Kuvatekstissä todettiin, että liikenne Ranta-Koiviston ”kau­pungissa” on ollut vilkasta koko kesän ajan.

Kangasalla järjestettiin 45 vuotta sitten kesällä 1972 Suomen toiset asuntomessut. Asuntomessualue rakennettiin pääosaltaan kunnan 1960-luvun alkupuolella ostaman Ranta-Koiviston tilan kotipelloille.
Messut toimivat omakotialuerakentamisen koealueena ja kokonaisten uusien omakotialueiden kaavoittamisen lähtölaukauksena.
Sotien jälkeinen asutustyö oli saatu hädin tuskin edes kunnolla päätöksen, kun väki alkoi virrata jo työn perässä maalta kaupunkeihin ja suurempiin taajamiin. 
Kiihtyvään asuntokysyntään pystyttiin vastamaan vain teollistamalla asuntorakentaminen. Alkoi aluerakentamisen aika yhteistyössä kuntien kanssa.
Oli tarve saada kiireesti ja edullisesti uusia asuntoja, minkä vuoksi aluerakentamisessa suosittiin tietoisesti kerrostaloja. 
Omakotitaloilla oli kuitenkin edelleen vankkumaton kannatus suomalaisten sydämissä. Rahat ja rahkeet otettiin pääosin hartiapankista, teollinen tuotanto oli vasta oraalla.

Suomen Asuntoliitossa virisi ajatus, että tietyn kohtuullisen kokoisen näyttelyalueen suunnittelu- ja toteutus olisi hyvä tapa testata, mitä pientaloalueiden rakentaminen todella maksaa. Samalla tarjoutuisi pientalojen tuottajille foorumi esitellä tuotteitaan ja kuluttajille mahdollisuus tutustua valmiisiin taloihin. 
Ajatuksen seurauksena perustettiin 1966 osuuskunta, joka ryhtyi järjestämään asuntomessuja.
Suomen ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa Lahelan alueella vuonna 1970. Tapahtuma onnistui niin hyvin, että vastaavanlaista näyttelytoimintaa päätettiin jatkaa kahden vuoden väliajoin. Sittemmin messuista on tullut vuosittainen tapahtuma.

Ajatus Kangasalan asuntomessuista syntyi Tuusulan asuntonäyttelyn ollessa vielä avoinna. Kunnan edustajien käydessä asuntomessuilla, päätettiin jo takaisintulomatkalla, että seuraavat messut on saatava Kangasalle.
Keväällä 1971 oltiin jo niin pitkällä, että kunnanvaltuusto hyväksyi Osuuskunta Asuntomessujen ja Kangasalan kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen. 
Rakennuskaava hyväksyttiin Kangasalan kunnanvaltuustossa lokakuun alussa 1971, ja Hämeen lääninhallitus vahvisti sen reilu kuukausi myöhemmin. 
Kaavatiet valmistuivat liikennöitävään kuntoon vuoden lopulla, samoin vesihuoltotyöt viimeistelyä lukuun ottamatta.
Jo elokuussa 1971 pidettiin ensimmäinen rakentajain kokous, jossa rakentajat saivat tietää rakennuspaikkansa. Talonrakennustyöt alueella aloitettiin marraskuun lopulla 1971. 
Viimeinen talo tuotiin rakennuspaikalle valmiina elementteinä kolme päivää ennen heinäkuun 15. päivä 1972 pidettyjä näyttelyn avajaisia. Kun juhlavieraat kävivät portista, viimeiset rakentajat poistuivat takavasemmalle.
Messualueelle rakennettiin 36 omakotitaloa, 11 rivitaloa ja kolme kaksikerroksista kerrostaloa sekä elintarvikeliike ja väliaikainen ravintolarakennus. 
Rakennustekniikassa elementtirakentaminen oli valtasijalla. Aluetta rakentamassa oli 23 rakennusyhtiötä ja näytteilleasettajia oli yhteensä 46.

Näyttelyn avajaisiin oli kutsuttu 600 kutsuvierasta muun muassa valtioneuvosto kokonaisuudessaan. Vuoden suurimman messutapahtuman avasi sisäministeri Martti Viitanen ja näyttelyn suojelijana toimi messuilla vieraillut presidentti Urho Kekkonen. 
Messuihin kävi tutustumassa 165 194 kävijää eli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna Tuusulassa.
Lehdistö, radio ja televisio osoittivat Kangasalan asuntomessuja kohtaan ”erittäin suurta kiinnostusta” seuraten messujen rakentamista ja itse messutapahtumaa hyvin tiiviisti tehden samalla näyttelyn ja sen tavoitteet laajalti tunnetuiksi.

Yksi asuntomessujen lähtökohta-ajatuksista oli osoittaa kunnille, ettei pientaloalueiden rakentaminen kunnallistekniikoineen tule niin kalliiksi kuin kunnissa yleisesti luultiin ja pelättiin. 
Jo ensimmäisiltä messualueilta saadut kokemukset olivat tässä mielessä pientaloalueiden kaavoituksen kannalta rohkaisevia.
Kangasalan kunnanjohtaja Jaakko Nurminen totesikin messujen jälkeen: ”Kangasalan kunta halusi Ranta-Koiviston asuntomessualueesta ennen muuta kokemuksia asuntoalueen kokonaisrakentamisesta - ja niitä me myös saimme, yksinomaan myönteisiä”.
Ranta-Koivisto ilmensi hyvin aikansa muoti-ilmiöitä tasakattoisine rakennuksineen. 
Näyttelyn poikkeus muutoin tasakattoisten talojen joukossa oli Enso-Gutzeit Oy:n jyrkkäharjainen 1,5 -kerroksinen omakotitalo eli ns. ”käkikellotalo”. Talo oli Kangasalan asuntomessujen eniten keskustelua herättänyt erikoisuus. Talosta tuli seuraava muoti-ilmiö vapauttaen samalla teollisen talon muotokielen.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
~
Takaisin ylös