Koti Pääuutiset Rapuvaras iski sumppuun nukkuvan mökkiläisen nenän alla – Valvonta ja varkaat eivät...

Rapuvaras iski sumppuun nukkuvan mökkiläisen nenän alla – Valvonta ja varkaat eivät välttämättä kohtaa päivänvalossa

0
Matti Poijärvi nostaa merroistaan vain kookkaita rapuja. Laiturin sumpuista lähti toistasataa otusta varkaan matkaan.

Rapuvoro vei röyhkeästi Matti Poijärven sumpuista Roineen rannalta puolentoista sataa saksiniekkaa. Erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että mies nukkui kesäasunnollaan samaan aikaan kun varas iski laituriin. Todennäköisesti varkaissa käytiin jo iltayöllä toissamaanantaina.

– Nukahdin tv:n ääreen ja myöhemmin huomasin, että sumppujen narut olivat eri paikoissa kuin minne ne jätin. Yhden narun pää oli kiedottu laiturin rakenteisiin tavalla, jota itse en koskaan käytä, Poijärvi kertoo.

Kyse ei siis ole huonosta sumpun sulkemisesta, elleivät ravut ole ryhtyneet hämäyksen vuoksi vielä nyörejäkin asettelemaan. Lisäksi vain kaikkein komeimmat yksilöt oli viety, muut oli jätetty sumppuihin. Kaiken kukkuraksi kerta oli jo toinen. Edelliskerralla sumpusta katosi toistasataa niveljalkaista kauden alussa.

Poijärvi arvelee saaliin rahallisen arvon useiksi sadoiksi euroiksi, koska hän ottaa talteen vain isoja rapuja. Pienet hän päästää takaisin järveen. Mies moittii tapahtuneesta hieman itseäänkin.

– Naruviritelmistä pystyi arvaamaan, että laiturissa on sumppuja. Olisi pitänyt kätkeä narut paremmin, Poijärvi arvelee.

Myös merroilla ”on käyty auttamassa”. Mökkiläisellä on 18 rapumertaa noin parin kilometrin säteellä. Yleensä parinkymmenen ravun joukkoon mahtuu neljä isoa otusta. Joinain kertoina saalis on ollut poikkeuksellisen vähäinen tai ravut pienikokoisia.

– Toki rapu vaihtaa kuorta pari kertaa kesässä ja liikkuu silloin huonosti, mutta niinä kertoina merratkin olivat eri paikoissa kuin mihin ne jätin. Kohon narut jätän pitkiksi, jotteivät aallot kuljettele pyydyksiä, Poijärvi perustelee.

Poijärvi on nähnyt pimeällä valojen kanssa liikkuvan veneilijän, joka ei vaikuta tuulastajalta.

– Valvontaa ei ole. Kalastusvalvonta on käytännössä naapurivalvontaa, ja poliisiveneitä täällä ei näe käytännössä koskaan. Yritin soittaa poliisille, mutta kyllästyin jonottamaan linjalla, ravustaja kertoo.

Sumpussa ravut saavat popsia lepän lehtiä.

Lähivesistön kalastus- ja ravustuspaikat ovat kiviä myöten Poijärvelle tuttuja jo lapsuudesta, sillä hän on toisen polven kesäasukas. Poijärvi istutti 2000-luvulla parisataa täplärapua Roineeseen, ja saalista on riittänyt.

– Soudan 5–6 kilometriä päivittäin ja koen merrat, se on hyvin mieluisa vaiva. Pian tulee taas vieraita, joihin uppoaa helposti parisataa rapua, mies suuntaa jo ajatukset rapujen tuomiin iloihin.

Valvonta keskittyy lupiin

Längelmäveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Otto Höllin korviin ei ole kantautunut rapuvarkauksia. Myöskään poliisille ei ole tullut ilmoituksia tällä kaudella.

Höllin mukaan 1990–2000-luvulla meno oli paljon villimpää, mutta nyt meininki on rauhoittunut. Silloinkin rapurosvot lähinnä kokivat muiden laittamia pyydyksiä. Höllin mukaan varkaudet ovat ongelmallisia valvonnan kannalta.

– Kalastuksenvalvojat keskittyvät lähinnä siihen että pyynti on luvallista, että merroissa on asianmukainen pyydysmerkki ja ravustajalla niin sanottu kalastuskortti.

– Valvojan voi olla vaikea kyseenalaistaa ravustajan oikeutta mertojen kokemiseen, enemmänkin se kuuluu poliisille, Hölli pohtii.

Poliisin mukaan pakkokeinolaissa on säädetty jokamiehen kiinniotto-oikeus.

–Sen jälkeen välittömästi ilmoitus hätäkeskuksen kautta poliisille. Jos ei arvaa ryhtyä kiinniottoon, niin joka tapauksessa kannattaa ottaa ylös kaikki havainnot tekijästä ja mahdollisesta veneestä tai autosta sekä ilmoittaa niistä hätäkeskukseen, komisario Vesa Järvenpää ohjeistaa Kangasalan poliisista.

Hölli arvelee, että varkaat ja valvonta tuskin kohtaavat kirkkaassa päivänvalossa.

– Joskus mertoja on merkitty liian isolla koholla, ja ne ovat kantaneet pyydykset toiselle puolelle vesistöä ja sitten on luultu, että merrat on varastettu.

Jos pyydys seilaa vierailla vesillä, kalastuksenvalvojat ottavat yleensä yhteyttä joko suoraan ravustajaan tai asianomaiseen osakaskuntaan.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän