Ravustajalla täytyy olla luvat kunnossa ja merrat puhtaana – pyyntiä valvotaan tehostetusti

0
Ravustusaika kestää lokakuun loppuun asti.

Ravustusta valvotaan tehostetusti tänä vuonna ympäri Pirkanmaata. Kangasalan vesistöissä tehovalvonta keskittyy erityisesti Längelmävedellä Kaivannon alueelle ja Roineelle, Mallasvedelle ja Pälkänevedelle.

Lupien kunnossaoloa ja pyydysten merkitsemistä seuraavat Kalatalouden keskuskusliitto ja sen jäsenjärjestöt sekä kalatalousalueet.

– 18–64-vuotiaiden pitää maksaa kalastonhoitomaksu. Lisäksi ravustukseen tarvitaan vesialueen­ omistajan lupa, käytännössä yleensä osakaskunnan myymä lupa, Längelmäveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Otto Hölli kertaa.

Merrat pitää merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle. Niissä pitää olla vesialueen omistajan edellyttämä pyydysmerkki sekä ravustajan nimi ja yhteystiedot. Hölli muistuttaa, että liian suuria kelluttavia kohoja ei kannata käyttää, koska tuuli voi napata köykäiset pyydykset mukaansa ja kuljettaa niitä pitkälle.

– Kaikki merrat voi kiinnittää esimerkiksi selkäsiimaan ja siiman päihin laittaa verkkokalastuksessa käytettävät liput, hän vinkkaa.

Valvontakampanja muistuttaa myös rapuruton ehkäisemisestä. Ruttoa kantava ja levittävä täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä saa edelleen pyytää ja myydä, mutta ei istuttaa, siirtää tai viljellä.

– Rapua ei saa siirtää enää edes vesistön sisällä esimerkiksi eteläiseltä pohjoiselle puolelle, Hölli toteaa.

Jos rapuja pyytää eri puolilla järveä tai eri vesistöissä, pyydykset ja muut välineet pitää desinfioida ennen niiden siirtämistä toiseen paikkaan. Roineen–Pälkäneveden kalataloussalueen puheenjohtaja Hannu Wirola muistuttaa, että puhdistuskeinoja on monta: ruton parveiluitiöt tuhoutuvat lämmössä, valossa, kuivuudessa ja pakkasessa sekä desinfioivilla kemikaaleilla.

Jos merroissa käyttää syöttinä kaloja, ne pitää olla kalastettu järvestä, jossa pyydyksiä käyttää. Torjumistoimilla yritetään suojella Suomen alkuperäistä rapulajia, jokirapua, joka ei kestä ruttoa.

– Kun täplärapuja alettiin aikoinaan tuoda, ei niiden tiedetty kantavan ruttoa. Samoin kuin monien muiden vieraslajien vaikutuksia ei ole osattu ennalta arvata, Hölli kertoo.

Kangasalan alueen vesistojen täplärapukannat ovat vahvoja. Hölli kertoo, että saksiniekkoja on saatu aikaisempina vuosina hyvin Ponsanselän alueelta ja Längelmäveden eteläosista.

– Orivettä kohti mentäessä kannat ovat heikompia. Järven sisäistä vaihtelua toki on.

Höllin käsityksen mukaan niin ikään Vesijärven rapukanta on vahva. Myös Roineelta täplärapua pitäisi mennä mertaan.

– Kannat ovat olleet varsin vahvat, en keksi, mikä olisi erityisen heikentävästi vaikuttanut niihin, Wirola toteaa.

Hölli veikkaa, että Kangasalan vesistöistä saadaan hyviä saaliita heti kauden alussa, mutta huomauttaa samalla, että saaliiden ennustaminen etukäteen on aina vaarallista puuhaa. Pyynnin menestyksellisyyteen vaikuttaa olennaisesti, missä vaiheessa ravun kuorenvaihto on pyynnin alkaessa. Kuorenvaihdon ajankohtaan vaikuttaa veden lämpötila.

Kuorettomina saksiniekat pysyttelevät suojaisissa paikoissa eivätkä liiku.Wirola muistuttaa, että pyyntiaika kestää lokakuun loppuun asti, joten ravustusta voi mahdollisuuksien mukaan jatkaa syksyyn asti.

– Aika usein olen saanut parhaat saaliit syyskuun alussa.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.