Pääuutiset Retkiluistelija ja kalatalousalueen toiminnanjohtaja: Jäille kannattaa mennä vain oman tietotaidon mukaan ei...

Retkiluistelija ja kalatalousalueen toiminnanjohtaja: Jäille kannattaa mennä vain oman tietotaidon mukaan ei muiden puheiden perusteella

0
Suoramajärven kaltaiset pienemmät järvet ovat lauhasta ilmasta huolimatta edelleen ohuessa jääpeitteessä. Viime viikkoisen lauhan jakson jälkeen ei kannata lähteä testaamaan jäiden kestävyyttä.

Lumipeitteestä tai keskitalven pakkasista ei ole Kangasalan leveysasteilla tietoakaan. Osa vesistä lainehtii vapaina, mutta toisin paikoin järvet ovat olleet jäässä, ja niillä on näkynyt aika-ajoittain myös kulkijoita.

Mistä tietää, kestääkö jää ja onko sille turvallista mennä?

Koko ikänsä jäillä liikkuneen retkiluistelija Harri Kalliovalkaman mielestä jokaisen pitää itse hankkia ymmärrys siitä, milloin jäälle on turvallista mennä. Jäätilannetta pitää seurata ja jäiden kantokykyä testata, eikä luottaa liikaa toisten sanomisiin. Jäällä liikkumista ei tarvitse pelätä, mutta ei myöskään uhmata.

– Kangasalla on varmasti ollut paikkoja, joissa jää on kestänyt ja paikkoja, joissa se ei ole. En ota sellaista vastuuta, että kertoisin minne voi turvallisesti mennä.

Yleisohjeeksi hän antaa sen, että jos jäällä näkee saman päivän aikana ilmestyneet luistinten tai potkukelkan jäljet, sinne voi aika turvallisesti mennä.

Jäälle kannattaa lähteä mielummin kaksin kuin yksin.

Kalliovalkama huomauttaa, että tällä hetkellä jään pinta on kuitenkin sellainen, ettei luistelu onnistu ennen seuraavia pakkasia.

Poikkeuksellinen jäätilanne

Tänä talvena on hyvin poikkeuksellinen jäätilanne, joka vaihtelee vesistöittäin ja päivittäin.

Jäätymiseen on luonnollisesti vaikuttanut leuto sää, mutta myös vesisateet ja niiden myötä nousseet vedenkorkeudet. Vaikka jäätä olisi muodostunut paksukin kerros, se saattaa olla kerroksittaisista ja siksi heikkoa.

Pääasiassa Roineella liikkuva Kalliovalkama on kuitenkin päässyt retkiluistelemaan kuluvana talvena. Ensimmäisen kerran hän kävi jäällä marraskuussa.

Hänelle järvien jäillä liikkuminen myös leutona talvena on ensisijaiseti luonnosta nauttimista – ei uhkarohkeutta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Esimerkiksi Suoramajärven rannat ovat paikoin aivan sulia. Isoilla järvenselillä ei ole jääpeitettä tällä hetkellä lainkaan.

Turvavälineet aina matkassa

Hän lähtee kokeilemaan jäitä, kun pakkasta on ollut muutama vuorokausi putkeen.

– Testaaminen on ainoa keino, johon luotan, hän toteaa.

Kalliovalkama tarkastaa jääpinnan kantavuuden tietynlaisilla jääsauvoilla. Hänellä on ne mukanaan aina myös luistellessa. Matkan edetessä hän havannoin jään olemusta ja ulkonäköä ja lyö sauvoilla jäähän aina tasaisin väliajoin ja olosuhteiden muuttuessa.

Jos kestoa joutuu kysymään muilta, ei kannata mennä. Varminta on olla menemättä ollenkaan.

Sauvojen lisäksi Kalliovalkama pitää mukanaan turvavälineet. Niitä ovat kaulassa pidettävät naskalit, joissa roikkuu pilli ja kuivapuku tai vesitiiviissä selkärepussa olevat vaihtovaahteet. Taskusta löytyy heittoliina. Turvavälineiden on oltava helposti saatavilla.

Jäälle kannattaa lähteä mielummin kaksin kuin yksin.

– Nappaisin kaverin mukaan. Ja sanoisin perässä luistelevalle vinkkinä, ettei kannata kulkea aivan samoja jälkiä, jottei putoa samaan avantoon kuin edellä menijä, jos jää pettääkin.

Kalat jäävät järviin tänä talvena

Marraskuumainen tammikuu ei helli talvikalastajia, kuten pilkkijöitä ja verkkopyytäjiä. Längelmäveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Otto Hölli kertoo kuulleensa paikallisilta kalamiehiltä, että pilkkimään on päässyt vain joillekin pienille metsäjärville, joihin on ehtinyt pakkasella muodostua kantavaa jätää.

Hölli toteaa, että viime viikolla sää tosin oli jälleen niin lauha, ettei jäiden tämän hetkisestä kestosta voi sanoa juurikaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jäälle lähtijän on syytä varustautua asianmukaisin turvavarustein. Harri Kalliovalkama käyttää retkiluistellessa jääsauvoja, joilla hän kokeilee jään kestoa. Tärkeitä turvavarusteita ovat myös naskalit ja heittoliina.

Jopa päivittäin vaihteleva jäätilanne tekee verkkokalastuksen käytännössä mahdottomaksi. Pyydyksiä ei kannata laskea, koska muutaman päivän päästä niitä ei pääse välttämättä kokemaan.

Iso selkä menee yleensä kerrasta umpeen

Poikkeuksellinen talvi on siksikin, että isot selät ovat vetäneet jäähän useaan kertaan.

– Juttelin erään pitkän linjan kalastajan kanssa. Hän kertoi, ettei muista eläissään nähneensä, että Ponsanselkä olisi avautunut talven aikana kerran jäädyttyään. Tänä talvena se on jäätynyt ja avautunut jo kahteen kertaan, Hölli kertoo.

Hölli antaa jään kantokykyä epäröiville seuraavan neuvon:

– Jos kestoa joutuu kysymään muilta, ei kannata mennä. Varminta on olla menemättä ollenkaan.

Harri Kalliovalkaman tavoin Hölli muistuttaa jäillä liikkuvia ottamaan mukaan asianmukaiset turvavarusteet ja mielellään kaverin.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän