Jokainen meistä on sen havainnut. Roson, kuopan ja urat tiessä. Joka vuosi ne tuntuvat olevan syvempiä ja joka vuosi niitä tuntuu olevan enemmän.
Kysymys ei ole huolimattomuudesta eikä tilapäisyydestä, vaan vallitsevasta olotilasta.
Havainnon varmistaa Ely-keskuksen päällystysohjelma, jonka mukaan Pirkanmaan teille saadaan uutta tai paikattua pintaa yhteensä 250 kilometriä.
Ei järin paljon koko maakunnan tarpeisiin. Kun vielä tietää, että suurin osa tie-euroista uppoaa – sinänsä ymmärrettävästi – pääväyliin, ei ole yllätys, mihin kuntoon pienemmät, mutta käyttäjilleen yhtä tärkeät tiet ovat ajautuneet.
Jos väylien ylläpitoon ei ole viime vuosina riittänyt rahaa, lääkkeetkin ovat harvassa. Uuden päällysteen sijaan paikataan, nopeusrajoituksia pudotetaan ja pahimmissa tapauksissa kelvottomiksi käyneitä pintoja puretaan.
Näihin kaikkiin vaihtoehtoihin joudutaan Pirkanmaallakin taas turvautumaan. Eikä parempaa ole näköpiirissä, kertovat ennusteet.
Vaikka maa on taloudellisessa horroksessa, on silti erikoista, että rahaa ei löydy riittävästi perusinfran ylläpitoon.
Tieverkko on kansallisomaisuutta, jonka vaalimisen luulisi olevan kansantaloudellisesti tärkeätä silloinkin, kun valtakunta on köysissä. Nyt tiestö ollaan kuitenkin päästämässä tilaan, josta sen palauttaminen entiselleen käy enemmän kuin kalliiksi.
Tien pito maksaa, mutta pitämättä jättäminen vielä enemmän. Tämä tuntuu lyhytnäköisessä säästöpolitikoinnissa unohtuneen.
Liikenneturvallisuuteenkin asiassa on vedottu. Maallikon mielestä teiden huono kunto lisää onnettomuusriskiä ja tuottaa roimasti taloudellista vahinkoa, mutta hallituksen punakynää se ei ole hillinnyt. Tiestä on hyvä tinkiä, koska se ei ole kenenkään pussista pois – uskotaan.
Eduskunta on uusi, mutta haaste vanha. Pirkanmaan ydin kasvaa, väylärahat eivät. Toivottavasti maakunnan uusi iskujoukko on edeltäjäänsä vahvempi ja saa kammettua seutukunnan tierahat tasolle, joka maan kakkoskeskukselle kuuluu.
Tampereen rantatunneliin valtio saatiin sentään mukaan. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, että tunnelirahat eivät pyyhkäise Tammermaata jonon hännille, kun loppuvuosikymmenen tierahoja jaetaan.
Tässäkin on vaalipiirin valituilla tekemistä.
