Pojilla riittää virtaa. Innokkaimmat 7–8-vuotiaat pelaajat juoksevat kentällä jo hyvissä ajoin ennen sählykerhon alkua.
Vaihtopenkillä vanhemmat seuraavat tyytyväisinä, kun ylimääräinen energia jätetään treeneihin.
Poikansa Einon pelaamaan tuonut Jesse Piispanen pitää sählykerhoa hyvänä harrastuksena.
– Poika pääsee liikkumaan ja pitämään hauskaa kaverien kanssa. Minäkin näen samalla lasten kavereita ja vanhempia, Piispanen kertoo.
Vieressä istuvat Davitin vanhemmat, isä Serob Avetisyan ja äiti Hasmik Minasyan ovat mielissään, kun sählykerhosta on löytynyt pojalle harrastus.
– Tämä on lähellä ja Davitin kaveritkin pelaavat. Muutimme vähän aika sitten Oulusta. Siellä poika harrasti telinevoimistelua, mutta Kangasalta emme ole löytäneet sille jatkoa, isä kertoo.
Harrastuskerhossa pelaaminen ei ole vakavaa, mutta silti kilpailuasetelma on olemassa. Se on äidin mielestä hyvä asia.
– Kilpailu motivoi ja tekee pelistä kiinnostavan. Ehkä tässä iässä on kuitenkin hyvä ettei harrastaminen ole liian kilpailullista, Minasyan toteaa.
Sählykerhossa treenejä on kerran viikossa. Pääasiassa on liikkuminen. Harrastus ei sido harjoittelemaan tosissaan eikä vie paljoa vanhempien aikaa.
– Käymme vaimon kanssa vuorotöissä, joten kerran viikossa on ihan riittävästi, Piispanen sanoo.
– On hyvä, ettei harjoituksia ole älyttömän usein. Liikuntaa saa muutenkin, käymme esimerkiksi uimassa. On tärkeää, että lapsella on myös aikaa olla kotona ja nähdä kavereita, Anu Reijonen sanoo.
Reijosen poika Lauri Pimiä on sählystä innoissaan. Vaikka kerhossa ei kilpaurheilijoita koulita, on joukkueiden välillä kova taisto maaleista.
– Parasta on kun pääsee pelaamaan ja rökittämään toisen joukkueen, Lauri ilmoittaa.
Lapsistakin on mukava harrastaa sopivasti. Eino tosin viihtyy sählyn parissa sen verran hyvin, että voisi käydä kahdestikin viikossa. Laurille kerta on sopiva määrä.
– Ei tarvitse joka päivä kulkea kotoa johonkin. Saa välillä olla ihan rauhassa, Lauri sanoo.
Hermanni Heikkilä pelaa sählyn lisäksi jääkiekkoa. Se vie viikosta useammankin päivän, joten sählylle ei ole enempää aikaakaan.
– On kivaa, kun saa tehdä maaleja, Hermanni toteaa.
KU-68:n kerhot tarjoavat harrasteliikuntaa. Sen päälle tulee kilpailutoimintaa, jos sellaiselle on kysyntää.
– Pääasia, että lapset pääsevät purkamaan energiaa. Pelitaitoja oppii siinä sivussa, sählykerhoista vastaava Reijo Hermanfors kertoo.
Tällä hetkellä seura pyörittää 14 sählykerhoa Kangasalla. Mukana on yksi naisten joukkue, loput ovat lasten kerhoja.
Peliryhmien määrä vaihtelee hieman vuosittain. Tänä vuonna kaksi yli 10-vuotiaiden kerhoa jäi toteutumatta, kun osanottajia ei ollut tarpeeksi.
– Paljon vaikuttaa se, että kaverit jäävät pois. Toisaalta kaverien mukana myös tullaan sählykerhoihin, Hermanfors sanoo.
Viime vuonna tytöillä ei ollut omaa joukkuetta, mutta nyt 7–10 -vuotiailla tytöillä on oma vuoro torstaisin Tursolan koululla. Mukaan mahtuu vielä lisää pelaajia.
– Osanottajia on hyvä olla reilusti, kun tulevat flunssakaudet ja muut, niin ryhmä pienenee nopeasti, Hermanfors toteaa
