Koti Uutiset Samuli Heimosen muotokuvissa sudesta tulee inhimillinen

    Samuli Heimosen muotokuvissa sudesta tulee inhimillinen

    0
    Samuli Heimosen suurikokoiset taulut istuvat hyvin Kimmo Pyykkö -museon avariin tiloihin.

    Kuvataiteilija Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttely avautuu viikonvaihteessa Kimmo Pyykkö -taidemuseon kahdessa kerroksessa. Esillä on uusia maalauksia, joissa Heimosen aiemmasta tuotannosta tutut koirat ja sudet ovat saaneet mosaiikkimaisen muodon.

    Taiteilijalla on koiriin pitkä ja lämmin suhde.

    – Tein ensimmäisen eläinkuvani belgianpaimenkoirastani Armista, joka lepäili lattialla. Intuitio johdatti huomaamaan näin yksinkertaisen, valmiina olevan mallin. Tosin kehittelin ajatusta pidemmälle, ja maalasin koiran päälle pieniä ihmisiä, Heimonen muistelee.

    Sittemmin koira-aiheita on syntynyt enemmänkin.

    – Minulla on ollut kaksi belgianpaimenkoiraa, jotka ärtsystä luonteestaan huolimatta olivat kuin ihmisen ajatus. Moni eläinten kanssa tekemisissä oleva on varmasti kokenut tämän saman, hyvin erikoisen yhteyden.

    Suteen suomalaisilla on tyystin toisenlainen suhde.

    – Haluan monipuolistaa suden pelkoon, vastustukseen ja vihaan liittyviä mielikuvia, taiteilija sanoo ja tekee sen maalaamalla sudesta inhimillisiä muotokuvia.

    Hänen teoksessaan susi saattaa makoilla divaanilla kuin kuka tahansa ihminen.

    Heimonen katsoo, että yksi taiteen tehtävistä on välittää katsojille emotionaalista tietoa. Hänen viestinsä voisi olla, että susi on kaunis, arvokas ja tärkeä osa ekosysteemiä.

    Taiteilija muistuttaa myös, kuinka erilainen rooli eläimellä voi olla eri kulttuureissa ja viittaa naarassuden imettämiin Romulukseen ja Remukseen, jotka perustivat Rooman.

    Valtakunnan uskottiin pysyvän vahvana nimenomaan suden ansiosta.

    – Tämä mytologia tuo Italiassa suden mielikuvaan erilaista syvyyttä.

    Heimonen on uransa aikana huomannut, ettei taiteilijan kannata heittää hukkaan pieniäkään visuaa­lisia huomiota.

    Intuitiiviseen Armi-maalauk­sen ohella voi mainita viimekeväisen Italian-reissun, jolloin Heimonen alkoi yhtäkkiä kiinnittää huomiota kirkkojen lattiamosaiik­keihin ja niiden yksityiskohtiin.

    Näiden huomioiden tuloksena syntynyt mosaiikkimainen maalaustapa on nyt tutustuttavissa Kimmo Pyykkö -museossa.

    Heimosta viehättää mosaiikin tapa seurata kuvattavan asian muotoa, muodostaa pysty- ja vaakarivejä ja luoda rytmiä.

    – Maalaustapa on hauska, kuin legoilla rakentamista.

    Näyttelyn nimi Monesta yksi on suomennos latinankielisestä fraasista E Pluribus Unum.

    Samuli Heimosen näyttelyssä se viittaa nimenomaan mosaiikkeihin ja kuvan rakentamiseen osien kautta kohti yhtä kokonaisuutta.

    Näyttely ulottuu museon kahteen kerrokseen. Tämä sopii Heimoselle.

    – Alakerta ikään kuin lupaa jotain, joka syvenee seuraavassa kerroksessa, hän kuvailee.

    Heimonen on mieltynyt museon­ tiloihin ja kehuu sen jännittävää arkkitehtuuria.

    Taiteilija toivoo, että yleisö astuu näyttelytilaan avoimin ja uteliain mielin. Oikeaa ja väärää tulkintatapaa ei ole, eikä kaikesta tarvitse pitää.

    – Taiteen tekeminen on etsimistä ja tutkimista. Katsoja voi tulla omien tulkintojensa kanssa tähän mukaan.

    Samuli Heimosen näyttely Monesta yksi 19.5. asti Kimmo Pyykkö -taidemuseossa.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän