Turvapaikanhakijoiden tulva kuohuttaa mieliä Kangasalla ja muualla Suomessa. Sosiaalinen media ja pakolaisia koskevien uutisten kommenttiosiot toimivat huolten, ennakkoluulojen, pelkotilojen, kiukun ja vastakkainasettelun ryvettäminä areenoina.
Vallitseva tilanne kiihdyttää pulsseja vaarallisiin lukemiin, joten lienee viisasta kurkistaa tulevaisuuteen. Monen ilmastotutkijan mukaan nykyinen pakolaisaalto on vasta kevyttä alkulämmittelyä.
llmastonmuutoksesta on väitelty jo kymmeniä vuosia ja tiedemaailma on vähitellen omaksunut melko yksimielisen teesin ilmaston lämpenemisestä.
Sääolosuhteissa esiintyy luonnollista vaihtelua, mutta ilmakehän kyllästäminen kasvavaan tahtiin ihmisen tuottamilla hiilidioksidipäästöillä nostaa planeettamme keskilämpötilaa jatkuvasti. Suuri osa päästöistä löyhähtää ilmoille kulutuksen kliimaksia lähentelevistä, teollistuneista länsimaista.
Ilmatieteen Laitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Aalto Yliopiston rakentaman Ilmasto-oppaan mukaan Telluksen keskilämpötila on kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana noussut noin 0,72 astetta ja merenpinnan korkeus on kohonnut runsaassa sadassa vuodessa keskimäärin 19 senttiä.
Ihmisasutus on suurelta osin keskittynyt maapallon rannikkoseuduille, ja pelkästään merenpinnan nousun uumoillaan tulevaisuudessa aiheuttavan kymmenien tai satojen miljoonien ihmisten muuttoliikkeen. Arviot merenpinnan kohoamisen todellisesta nopeudesta vaihtelevat suuresti.
Ympäristöpakolaisuutta näkee jo maiden sisällä, ja sääolosuhteet näyttäytyvät Lähi-Idän ongelmallisen tilanteen osatekijänä.
Syyrian kriisiä edelsi neljä vuotta kestänyt maan historian pahin kuivuusjakso, jonka seurauksena sadattuhannet menettivät elinkeinonsa ja joutuivat pakenemaan maaseudulta kaupunkeihin.
Tämä oli omiaan ruokkimaan levotonta ilmapiiriä. Viime vuoden loppupuolella julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on osaltaan kärjistänyt Syyrian tilannetta.
EU-alueelle tänä vuonna saapunut noin 500 000 turvapaikanhakijan määrä on ollut Euroopan maille valtava haaste. Ilmastokatastrofista aiheutuvan pakolaiskriisin arvellaan kuitenkin olevan aivan eri mittaluokaa.
Millään valtiolla ei toistaiseksi ole toimintamallia siitä massiivisesta pakolaismäärästä huolehtimiseen, jota ilmastonmuutoksen povataan aiheuttavan seuraavan sadan vuoden aikana.
Lohtua voi suoda se, että populaatiollamme on näillä näkymin mahdollisuus lieventää ja hidastaa ilmastonmuutoksen globaaleja vaikutuksia.
Mitä hitaammin ilmasto lämpenee, sitä tehokkaammin ihmiskunta voi varautua muutokseen. Suomalaiset ovat varsin valveutuneita ilmastonmuutoksen syistä ja sen ehkäisykeinoista, mutta koska kertaus on opintojen äiti, ja kaikki muu jää tällä hetkellä turvapaikanhakijamekkalan varjoon, ei kolmen K:n briiffaus haitanne. Kruisaile vähemmän, kierrätä ja kaihda turhaa energiankulutusta.