Koti Pääuutiset Saostuskaivo ei välttämättä riitä edes maalla – Lainsäätäjän armonaika päättyy pian

Saostuskaivo ei välttämättä riitä edes maalla – Lainsäätäjän armonaika päättyy pian

0
Maasuodattamo soveltuu kaikkien jätevesien yhteiskäsittelyyn tai se voidaan rakentaa vain harmaiden jätevesille. Kuva KVVY.

Kiinteistön omistajilla on enää pari kuukautta aikaa huolehtia jätevesijärjestelmä kuntoon haja-asutusalueella. Vaikka talousvesijärjestelmä ei tarvitsisikaan uudistamista, täytyy kiinteistöltä löytyä täytetty selvityslomake kiinteistön jätevesijärjestelmästä.

Lainsäätäjän armonaika päättyy 31.10.2019.

Kangasalan kaupungin ympäristötarkastaja Taru Lainkarin mukaan asiasta kysytään edelleen päivittäin.

Asetus koskee kiinteistöjä, joista on alle 100 metriä vesistöön tai jotka sijaitsevat pohjavesialueella siten, etteivät ne kuulu viemäriverkostoon.

Lainkarin mukaan vanhan Kangasalan puolella rantakaava on ohjannut rakentamista niin, ettei isoja saneerauksia välttämättä tarvita.

– Sahalahdella ja Kuhmalahdella on voinut olla erilaisia käytäntöjä, joiden vuoksi jätevesijärjestelmä voi vaatia päivittämistä, Lainkari kertoo.

Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetut määräykset on nyt sisällytetty ympäristönsuojelulakiin, asetus tarkentaa lain määräyksiä.

Talousjätevesien käsittelystä annettu asetus tuli ensimmäisen kerran voimaan vuonna 2004, jonka jälkeen asetusta on muutettu useamman kerran ja määräaikoja siirretty eteenpäin.

Tempoilevan asetusfarssin jälkeen moni kiinteistönomistaja turhautui. Osa on vieläkin nyreissään siitä, miten osa laitevalmistajista markkinoi asiakkaille ylimitoitettuja järjestelmiä.

Lainkarin mukaan jotkut ehkä ajattelevat, että kalliisiin remontteihin ei kannata ryhtyä, jos vaikka vaatimukset tälläkin kertaa lieventyvät.

– Laki on luonteeltaan pysyvämpi kuin asetus, joten muutoksia ei ole tulossa. Viimeistään nyt vaaditut uudistukset on tehtävä, Lainkari toteaa ykskantaan.

Muualla kuin pohjavesialueilla tai rannoilla olemassa olevan jätevesijärjestelmän päivittäminen asetuksen vaatimuksen mukaiseksi tulee ajankohtaiseksi seuraavan suuren remontin yhteydessä.

Käytännön toimenpiteet kannattaa aloittaa asiantuntevan suunnittelijan valinnalla. Jätevesiosaajien yhteystietoja on saatavilla muun muassa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) verkkosivuilta.

Sieltä löytyy neuvonta-apua kaupungin ympäristötarkastajan ohella.

Sakokaivojen jatkeeksi tarvitaan maasuodatinkenttä, laitepuhdistamo tai muu systeemi. Muutoksiin täytyy hakea toimenpidelupa rakennusvalvonnasta.

– Tilaa vaativan maasuodatinkentän hinta pyörii 4000–5000 eurossa. Laitepuhdistamot ovat usein kalliimpia. Pelkkien harmaiden vesien, joissa ei ole wc-jätettä, puhdistaminen on edullisempaa, Lainkari tietää.

Lainkari arvelee, että lokakuun jälkeen lain toteutumista ryhdytään valvomaan Tampereen seudun kuntien yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.

– Todennäköisesti kohteita ryhdytään perkaamaan riskiperusteisesti aluekohtaisesti, Lainkari arvelee.

Ohessa on lueteltu tapaukset, joissa jätevesien käsittely voi pysyä ennallaan.

– Aina on tehtävä toimenpiteitä, jos jätevesistä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Myöskään mökkisaunoista ei saa johtaa vesiä suoraan vesistöön, vaikka kyse olisikin kantovesistä, Lainkari täsmentää.

Tavoitteena puhtaat rannat ja kaivot

Jätevesien hallinta parantaa lähiympäristön tilaa monella tapaa. Kangasalan kaupungin ympäristötarkastaja Taru Lainkarin mukaan yleensä jätevedenpuhdistuksesta hyötyykin eniten kiinteistön omistaja.

– Kuormituksen väheneminen tekee hyvää sekä vesistöille että kaivoveden laadulle. Myös virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, kun vesien tila paranee, Lainkari toteaa.

Ympäristöministeriön Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon-esitteen mukaan kiinteistön kuormitus vähenee reippaasti sakokaivotalouksissa käsittelyä uudistettaessa.

Jos kiinteistön sakokaivo kunnostetaan vaatimusten mukaiseksi, vedestä happea kuluttavat eloperäiset aineet vähenevät keskimäärin 78 prosentista 20 prosenttiin.

Rehevöitymistä aiheuttava fosforin määrä putoaa 60 prosenttiyksikköä. Hygieenistä likaantumista aiheuttavien bakteerien määrä laskee 50 prosentista pariin prosenttiin.

– Keskustelussa nillitetään usein siitä, että kuinka maatalous ja metsäojat tuottavat valtaosan vesistöihin päätyvistä ravinteista. Itse ajattelen niin, että kaikkien panosta tarvitaan, että saavutetaan vesien hyvä tila. Kyse on kuitenkin lähiympäristöstä, joka kärsii kaikesta ylimääräisestä kuormituksesta, Lainkari perustelee.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän