Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Satakielien laulajaiset pian parhaimmillaan

Satakielen laulu soi rantaviidoissa sen merkiksi, että lintukevät on kääntymässä lintukesäksi.

Uutiset - 24.5.2018 kello 11.42
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
Satakielien laulajaiset pian parhaimmillaan
Väreiltään vaatimaton, mutta laulultaan mestariluokkaa. Satakielen laulu on niin monipolvista ja temmoltaan vaihtelevaa, että sen matkiminen vaikkapa viheltämällä ei onnistu.

Myöhään saapuvien lajien muutto jatkuu vielä, kun monella on jo poikasten ruokkiminen menossa. Etenkin rastas- ja kottarais­emoja näkee lentämässä kohti kotipesää ruokaa nokassaan. Ensimmäiset telkkä- ja sinisorsapoikueet ovat liikkeellä aivan pikapuoliin.

Viime vuonna satakielikesä jäi vaisuksi loppukevään ja alkukesän koleuden vuoksi. Lajin muuttoaikana vallinneet pohjoisvirtaukset aiheuttivat sen, että osa linnuista painoi muuttomatkallaan jarrua jo ennen Suomea.

Nyt tilanne näyttää paljon paremmalta. Toukokuu on ollut lämmin, ja virtaukset ovat suotuisia satakielten ja muiden kesälintujen saapumiselle.

Ensimmäinen satakieli saapui Kangasalle varhain, jo vajaa viikko vapun jälkeen. Tähän mennessä näitä laulumestareita on raportoitu Kangasalta tusinan verran BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Satakielen laulun ystäville pari seuraavaa viikkoa tarjoaa otollisinta kuultavaa. Juuri muutolta saapuneet satakielet alkavat tavallisesti heti kuuluttaa revii­riään, on sitten päivä tai yö. Puoliso pitää löytää viivyttelemättä.

Pariutumisen tapahduttua ja kesäkuun edetessä satakielestä tulee yölaulaja, joka vaikenee päivät. Laulu loppuu kokonaan yleensä juhannukseen mennessä, jolloin poikaset kuoriutuvat.

Satakielen lisäksi monia muitakin kesälintuja on jo saapunut Kangasalle. Punavarpunen on yleistynyt viime päivinä, samoin lehtokerttuja sekä esimerkiksi tervapääskyjä on saapunut reippaasti lisää.

Lämpimät virtaukset vaikuttavat tuoneen Suomeen runsaasti pikkusieppoja ja idänuunilintuja. Molemmat ovat täällä levinneisyytensä laitamilla, joten vuotuinen esiintyminen vaihtelee.

Oikeastaan ainoat pikkulintulajit, joita vielä odotellaan, ovat luhtakerttunen, pensas- ja viitasirkkalintu sekä kuhankeittäjä.

Tosin jälkimmäinen näistä on 2000-luvulla niin paljon harvinaistunut, ettei sen laulun kuuleminen Kangasalla ole enää mitenkään itsestäänselvyys. Kuhan­keittäjäkoiras on pääväriltään kirkkaankeltainen kuin banaani, mutta sitä pääsee näkemään harvoin.

Runsasvetisen kevään jäljiltä Längelmäveden vesistössä vedenpinnat ovat yhä korkealla, mikä merkitsee monille sorsalinnuille sekä kahlaajille sopivia rantatulvia. Muuttavia suokukkoja ja liroja on näkynyt näillä kosteikoilla viime päiviin saakka.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös