Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Glögi & piparitarjoilu 16.11.Glögi & piparitarjoilu 16.11.

Seimi tyhjänä

Kolumni - 20.12.2017 kello 8.00
Matti Kauhanen

Uskon lapsen lailla, että aina pienokaisen syntyessä taivaalle syttyy tähti. Vastaavasti tuike sammuu, kun ihminen ei tarvitse enää valoa maan päälle. En ole kysynyt varmistusta tähän edes yhdeltä viisaalta tietäjältä, koska luultavasti hän kumoaisi lapsenuskoni.

Uskon myös kylmiin tilastoihin, joiden mukaan suomalaiselle lapselle syttyi viime vuonna toistatuhatta tähteä vähemmän kuin viikatemies kävi sammuttamassa. Tällä menolla meistä perussuomalaisista tulee pulaa. Kangasalla tilanne on sinisempi, sillä kehtoja täyttyi arkkuja enemmän.

Seimi on kaikesta huolimatta tyhjänä turhan monessa kodissa myös Kangasalla. Kunnan ikäpyramidi näyttää hyvästä syntyvyydestä huolimatta reilusti keskivartalolihavalta kadun tallaajalta. Jos seimenlapsia ei synny edes nykyiseen tahtiin eletään meilläkin muutaman vuosi­kymmenen kuluttua vanhusvoittoisessa kaupungissa senioritalojen kaksioissa.

Huoltosuhde siis heikkenee, ellei ikärakenne pysy kunnossa. Jo nyt sataa duunaria kohti on reilusti yli sata elätettävää: työttömiä, koululaisia, sairaita ja muita ansiotulottomia.

Maakunta- ja soteuudistuksilla ei palveluita saada säilymään. Ei edes palveluseteleillä, jos niiden mukaan ei ole antaa veroeuroja.

Mitäpä meillä sitten asian hyväksi tehdään tai pitäisi ainakin yrittää tehdä? Julkisessa keskustelussa väitellään äitiyspakkauksen nimestä, kun oikeasti pitäisi olla huolissaan, ettei pakkauksia tarvitse jakaa nykyistä enemmän.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Nuoret uranaiset ja -miehet ovat enemmän kiinnostuneita kauppa- kuin lastenkamareista. Pieniin kaupunkiasuntoihin halutaan mieluummin hiljainen somenurkka kuin paikka häkkisängylle.

Työelämässä on vallalla ilmapiiri, jonka mukaan lapsi­perheiden äitien ja isien oltava mieluummin töissä kuin pitkillä vanhempien vapailla. Lasten harrastukset hinnoitellaan äitien ja isien maksyvyn äärirajoille ja niin edelleen. Lapsenestoluetteloa voisi jatkaa vielä pitkään.

Minkäänlaisilla pakoilla syntyvyyttä ei kuitenkaan saada kasvuun. Ikääntyneiden poliitikkojen perheideoissa, kuten synnytystalkoissa, on vähän samasta kysymys kuin eskimon lähettämisessä neuvomaan kongolaista kuumuudessa elämisessä.

Jo entinen SKDL:n puheen­johtaja, Ele Alenius, totesi aikanaan, ettei yhteiskunta voi puuttua asiaan, koska tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa.

Kannattaisi laskeutua puhujapöntöistä kysymään velkaisilta nuorilta perheiltä, mikä auttaisi parhaiten, jotta asunnon pihalle kurvaisi enemmän lastenvaunuja kuin katumaastureita. Lapsien tekemisen ja kasvattamisen pitäisi olla yksinkertaisesti nykyistä houkuttelevampaa ja kunnia-asia.

Lapsi­perheet pitäisi kohottaa nykyistä suurempaan arvoon. Meillä on paremmat materiaaliset ja taloudelliset edellytykset kasvattaa huomattavasti suurempi määrä lapsia kuin koskaan. Lapset ovat todellista yhteiskunnallista pääomaa, eivät miljardisijoitukset.

Odotan sitä presidentin itsenäisyys­päivän vastaanottoa, kun ensimmäisenä kättelyvuoroon saapuu lapsi­perheitä eri puolilta Suomea. Kättelyjen päätyttyä tv:n selostaja kertoo: Nyt presidenttipari siirtyy lastensalin puolelle nauttimaan pillimehua ja keskustelemaan lasten kanssa.

Keskuudestamme poistuneet, maan pelastaneet sotaveteraanit olisi silloin korvattu kansakunnan toivoilla.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös