Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Panda Suomi-konvehti 3 pkt/10€Panda Suomi-konvehti 3 pkt/10€

Seurakunnan julkisuuskuva yllätti – kirkkoherrakin ennusti hailakkuutta, mutta seurakuntalaiset halusivatkin jotain odottamatonta

Kangasalan seurakunnan kirkkoherran Seppo Jarvan mukaan erityisesti halukkuus vapaaehtoistyöhön yllätti – ja velvoitti. Kaksi kolmesta vastaajasta saattaisi olla valmis vapaaehtoistyöhön.

Uutiset - 27.10.2018 kello 7.00
Kangasalan Sanomat/ Anu Ritvanen
Seurakunnan julkisuuskuva yllätti – kirkkoherrakin ennusti hailakkuutta, mutta seurakuntalaiset halusivatkin jotain odottamatonta
Julkisuuskuvatutkimus on vaikuttanut seurakunnan toimintaan. Muun muassa vapaaehtoiskoordinaattori ja Perhetalo vastaavat kysyntään.

– Perustimme vapaaehtoiskoordinaattorin viran. Toiminta on ollut suunnitelmallista, ja siihen on sisältynyt muun muassa keskinäistä yhteydenpitoa ja koulutusta, Jarva kertoo.

Julkisuuskuva tutkittiin kolmisen vuotta sitten, mutta itse tutkimustuloksia ei ole aiemmin julkaistu.

Taloustutkimus Oy teki noin 300 puhelinhaastattelua 16–74-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Heistä 80 prosenttia oli evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseniä. Vuonna 2017 noin 75,4 prosenttia kaikista kangasalalaisista oli seurakunnan jäseniä.

Riippumatta siitä, mikä on suhde kirkkoon, kolme neljästä piti itseään ainakin jossain määrin uskonnollisena. Puolet seurakunnan jäsenistä piti kirkkoon kuulumista tai seurakunnan jäsenyyttä ainakin melko tärkeänä.

Keskimäärin seurakunnan tapahtumiin osallistuttiin kerran vuodessa. Eniten vastaajat olivat osallistuneet kirkollisiin perhejuhliin, kuten rippi- tai kastejuhliin.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Tarpeellinen, oikeudenmukainen ja hengellinen olivat ominaisuuksia, jotka puolet tai yli puolet vastaajista koki sopivan Kangasalan seurakuntaan joko hyvin tai erittäin hyvin. Liki neljännes piti seurakuntaa uudistuvana ja läheisenä.

Välinpitämätön, merkityksetön ja etäinen olivat ominaisuuksia, jotka sopivat vain alle 15 prosentin mielikuviin seurakunnasta.

Hieman yllättäen seurakunnan toimintamuodot eivät tulleet ilman apua ihmisten mieleen. Parhaiten muistettiin lasten ja nuorten kerhotoiminta, jumalanpalvelukset ja Majatalo-illat, jotka muisti yli kolmannes vastaajista. Rippikoulut mainitsi vajaa viidennes.

Neljännes vastaajista ei osannut mainita mitään toimintamuotoa. Autettaessa monet toimintamuodot olivat valtaosalle tunnettuja.

– Tämä on ollut meille tiedotuksellinen haaste. Sinänsä oli yllättävää, että tulokset olivat näin positiivisia, vaikka usein mielikuvaa pidetään jotenkin hailakkana, Jarva pohtii.

Kaikkein tärkeimpinä seurakunnan tehtävinä pidetään vaikeuk­sissa olevien tai yksinäisyydestä kärsivien ihmisten auttamista sekä vanhusten ja vammaisten auttamista. Näissä kahdessa uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomatkin pitivät seurakunnan työtä tärkeänä.

– Diakoniatyöhön on etsitty uusia malleja. Yhteinen keittiö -hankkeessa tarjoamme yhdessä helluntaiseurakunnan kanssa ilmaisen aterian reilulle 70 hengelle tiistaisin, Jarva sanoo.

Jarvan mukaan syyskuussa avatussa Perhetalossa on tarkoitus tukea erilaisia perheitä ja elämäntilanteita.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös