Seurakunta, kuten mikä tahansa muu perinteinen toimija, joutuu asemoimaan itsensä ja toimintansa tässä ajassa uudelleen.
Koska ihmisillä on nykyisin valinnanvaraa käytännössä rajattomasti, asemasta on taisteltava. Jopa seurakunnan, joka on perinteisesti voinut nojata turvalliseen asemaansa valtionkirkkona.
Kangasalla on ryhdytty toimeen ja selvitetty, minkälainen on seurakunnan julkisuuskuva. Tämän pohjalta on rakennettu strategiset askelmerkit tulevaisuuteen.
Näiden suuntaviivojen avulla seurakunta haluaa säilyttää asemansa merkittävänä toimijana Kangasalla ja olla paikallisesti kiinnostava, merkittävä ja läheinen.
Avarakatseisesti tulevaisuuteen suhtautuvat tahot selviävät kamppailussa ja löytävät tilansa.
Työtä on kuitenkin tehtävä hartiavoimin, sillä seurakunnan asema on monien ihmisten elämässä nykyisin horjuva.
Vuonna 2015 seurakuntaan muutti 1 200 henkilöä, 1 156 ihmistä muutti pois. Kirkkoon liittyi 95 henkilöä ja kirkosta erosi 248 henkilöä. Seurakuntalaisten kokonaismäärää on ollut laskussa vuodesta 2013.
Vaikka seurakunnan ydintehtävät ovat hengellisen toiminnan parissa, tarvitsee se euroja ylläpitääkseen toimintaansa.
Jos seurakunnan väkimäärä laskee paljon, seurakunnalla on vähemmän euroja käytettävänään.
Seurakunnat vastaavat lisäksi huomattavan suuresta kiinteistömassasta. Ei siis ihme, jos seurakunnissa joudutaan entistä tarkemmin pohtimaan, mihin jäljelle jäävät eurot suunnataan.
Tässä mielessä on hyvä, että seurakunta on tutkinut toimintaansa ja pyrkinyt selvittämään, mitä seurakuntalaiset siltä oikein haluavat.
Esille on noussut voimakkaasti muun muassa vapaaehtoistyön tekeminen. Se ja heikossa asemassa olevien ihmisten auttaminen sopivat hyvin seurakunnan tehtäviksi.
Seurakunnan toiminnalle on tässä yhteiskunnassa ja ajassa tilaa. Sen on vain löydettävä oikeat toimintatavat, joilla se voi olla läsnä seurakuntalaisten elämässä.