Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Seurakuntaan liittyville kaivataan kummeja

Kun turvapaikanhakijoita vuonna 2015 saapui Kaivannon vastaanottokeskukseen, kappalainen Auni Kaipian yhdeksi työalaksi tuli yhteydenpito uusiin tulijoihin. Hän järjesti kotimaansa jättäneille nuorille miehille toimintaa ja oli keskustelukumppanina.

Uutiset - 10.7.2018 kello 7.00
Kangasalan Sanomat
Seurakuntaan liittyville kaivataan kummeja
Moni maahanmuuttaja on kiinnostunut luterilaisen kirkon opeista. Auni Kaipia on pitänyt rippikouluja halukkaille ja kastanut toistakymmentä henkilöä.

Työala ei suinkaan päättynyt siihen, kun vastaanottokeskus lopetettiin, vaan yhteydenpito on säilynyt kirkollisesta näkökulmasta katsoen ehkä vieläkin tiiviimpänä.

Usea maahanmuuttaja on sittemmin halunnut liittyä luterilaisen kirkon jäseneksi. Kaipia on pitänyt rippikouluja halukkaille ja kastanut toistakymmentä, pääosin irakilaista henkilöä.

Hän uskoo, että pääsyy kääntymiseen liittyy siihen, kuinka maahan tulleet ovat päässeet näkemään kristinuskon todellisen merkityksen.

– Seurakunnat ja seurakuntien vapaaehtoiset olivat ensimmäisten joukossa auttamassa turvapaikanhakijoita. Ystävällisyys suorastaan hämmensi tulijoita, sillä omassa maassaan heidän oli usein annettu ymmärtää, että kristinusko on paha uskonto ja kristityt vihaavat heitä. Sama ilmiöhän toimii myös toisinpäin, koska käsityksemme muslimeista on usein yksioikoinen.

Kaipia korostaa, että päätös kääntyä kristityksi on todella suuri. Ratkaisua ei tehdä yhdessä yössä, eikä hänen mielestään oleskeluluvan saamisen toivossa.

– Muslimit eivät periaatteessa saisi luopua uskostaan. Moni empii kasteen ottamista peläten kotimaahan jääneiden omaistensa reaktiota. Hylkääkö perhe, vaaraantuunko heidän turvallisuutensa?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Moni Kaivannon vastaanottokeskuksessa asuvista oli kiinnostunut kristinuskosta heti alussa ja halusi opetusta.

– Minulle ei kuitenkaan tullut mieleenkään aloittaa käännytystyötä. Se olisi ollut loukkaavaa. Jos oma uskonto antaa turvaa, miksi ottaa se haavoittuvassa tilanteessa olevalta ihmiseltä pois.

Maahanmuuttajan rippikouluun kuuluu 30 oppituntia sekä osallistumista seurakunnalliseen toimintaan. Kesto on vähintään kolme kuukautta.

– Pituus on molempien osapuolien kannalta hyvä. Se antaa myös rippikoulua käyvälle aikaa miettiä päätöstä.

Auni Kaipia haastaa Kangasalan seurakuntaa ja koko kirkkoa luomaan yhteistä hyvää elämää Suomessa jo asuville ja tänne tuleville. Hän toivoo kirkon kulkevan entistä monikulttuurisempaa ja vastaanottavaisempaa tietä.

Yksi konkreettinen teko voisi juuri nyt olla ryhtyminen kummiksi seurakuntaan liittyvälle maahanmuuttajalle. Kaipia on jo löytänyt kummeja seurakunnan työntekijöistä, aktiivisista seurakuntalaisista ja Tampereen puolelta. Silti joukon suppeus hämmentää häntä.

– Uskon ja toivon löytyvän ihmisiä, jotka haluavat antaa mallia kristittynä olemisessa. Tämä on yksi tapa toivottaa uusi jäsen tervetulleeksi yhteisöön ja auttaa kotoutumisessa.

– Kummin rooli on tärkeä, mutta sitä ei pidä ottaa niin vakavasti, että epäröinti estää päätöksenteon. Riittää, kun on konfirmoitu seurakunnan jäsen. Tukihenkilönä toimiminen saattaa olla hyvin mielenkiintoinen ja antoisa tehtävä, Kaipia kannustaa.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös