Koti Pääkirjoitus Siivotaan yhdessä jälkemme

    Siivotaan yhdessä jälkemme

    0

    Eräs kaupungin keskustassa asuva nainen laittoi jokunen hetki sitten sosiaalisen median Kangasala-ryhmään kuvan risukasasta Myllysten­pohjan­tien leikkikentältä.

    Lähestymistapa risukasaan oli myönteinen. Perheenäiti oli ulkoillut puistossa lapsensa kanssa ja löytänyt sieltä todennäköisesti kaupungin puistotyöntekijöiltä unohtuneen haravan.

    Aikansa kuluksi hän haravoi risut ympäröivistä puista tippuneet risut kasaan.

    Hän kiitteli mahdolli­suudesta haravoida, koska näin puisto tuli puhtaaksi ja siellä on pienten parempi ulkoilla. Samalla tuli kannettua korsi yhteiseen kekoon kaikkien meidän viihtyisyyden hyväksi.

    Joku saattaa jo puuskahtaa, että sehän on kaupungin työtä pitää paikat puhtaana. Niin onkin, mutta miksi me emme voisi myös itse osallistua?

    Yksi syy on ainakin se, että yhteiset välineet eivät kauan sijoillaan pysy. Tässä tapauksessa haravan unohtuminen oli onnekas sattuma, mutta pitemmän päälle tuollainen laatuharava ei saisi puistossa nojailla – joku poimisi sen taatusti kyytiinsä.

    Siitä huolimatta olisi mukava ajatus, jos jokainen tekisi osansa sen eteen, että yhteinen ympäristömme pysyisi kauniina. Se tarkoittaa muun muassa lupiinien ja jättipalsamien repimistä omalta tontilta.

    Roskaaminen on luonnollisesti oma lukunsa. Mistä ihmeestä sikiää ihmisiä, joiden järjenjuoksu ja omatunto sallii esimerkiksi huonekalujen jättämisen tienposkeen?

    Se on vähintä, mitä voi tehdä, että vie edes omat roskansa oikeaan paikkaan.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän