Matti Kauhanen 12.7.2013
Kangasalan Kirkkojärvi mainitaan kesästä toiseen ensimmäisenä sinilevän esiintymispaikkana, kun levätilanteesta alkaa tulla tiedotteita. Järven tilanne yleensä pahenee kesän aikana.
Sinilevä on sitkeä bakteeri ja maapallon vanhimpia ”eläimiä”. Levä on pysytellyt elinvoimaisena liki 3000 miljoonaa vuotta, kun ihminen on saastuttanut maapalloa vasta pari miljoonaa vuotta.
Voi siis olettaa, että sinilevä pysyy Kangasallakin ikuisena riesana. Sen hävittämiseen ei sitä paitsi ole keksitty tehokkaita keinoja, koska asutuskeskusten jätevesistä ja lannoitteista tulee edelleen ravinteita vesistöihin.
Kirkkojärven kohtalo tuli sinetöityä, kun kunnan jätevedet johdettiin järveen 21 vuoden ajan. Saastuttaminen loppui vasta vuonna 1980.
Nyt likavesiallasta pidetään niin arvokkaana siinä olevien eliöstöjen takia, ettei järven puhdistamisesta kukaan halua tai uskalla hiiskahtaakaan.
Kirkkojärveä pidetään Suomen rehevimpänä järvenä. Siinä on niin runsaasti ravinteita, että järvi kuomittaa itse itseään. Kesäpäivän pitäjään sopinee tämmöinenkin erikoisuus.
Kirkkojärven lisäksi Roineessa on ollut runsaita sinileväesiintymiä. Myös Vesijärvellä on tehty levähavaintoja.
Levää on ollut myös Vesaniemen uimarannailla, mutta onneksi vain vähän.
Lukuisat Kangasalan järvet ovat edellämainittuja lukuunottamatta sinilevästä vapaita. Ehkä kaikki järvet eivät ole tiukassa tarkkailussa, mutta kokonaisuutena Kangasalan vesistöt ovat puhtaita.
Esimerkiksi Vesijärveä pyritään suojelemaan päästöiltä yhteisymmärryksessä ranta-asukkaiden ja -viljelijöiden kanssa.
Myös Suoramanjärven kunnostuksessa kuntalaiset ovat tehneet hyvää työtä yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Kesän säitä voidaan aina syyttää sinileväesiintymistä. Paras vartija järvien kunnolle on kuitenkin niiden käyttäjä. Onneksi valistus on tehnyt tehtävänsä, ettei kukaan enää saastuta suoraan vesistöjä esimerkiksi jätevesillä.
Päästövahinkoja kuitenkin sattuu jatkuvasti, joten vesistöt ovat edelleen uhanalaisia ihmisen toiminnan takia.