Sodan merkitsemät: Onni Nevalainen joutui vangiksi talvisodan ensimmäisenä päivänä

0
Onni Nevalainen.

Onni Nevalaisesta kertova juttu on lyhennelmä Johnny Gestraniuksen vuosina 2013–2016 tekemistä paikallisten sotainvalidien haastatteluista. Kangasalan Sanomat julkaisee juttusarjana tiivistelmät näistä haastatteluista. Sodan merkitsemät -sarja alkaa itsenäisyyspäivän aikaan ja loppuu maaliskuun puolivälissä, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä.

Onni Nevalainen (1934-2019) joutui neuvostoliittolaisten vangiksi talvisodan ensimmäisenä päivänä. Tuolloin hän oli viisivuotias, ja asui perheensä kanssa Hyrsylänmutkassa. Isä oli mukana Suomen sotajoukoissa. 

– Muistan, että aluksi oltiin vielä kotona, kun oltiin jouduttu vangeiksi. Sitten meidät siirrettiin Venäjälle paikkaan, jonka nimeä en muista.

– Koti oli paikassa, josta oli kilometri matkaa maantielle. Sieltä tultiin hevosella hakemaan, ja reessä oli heinähäkki. Se on jäänyt mieleen.

Kun päästiin perille Venäjällä, oli velipoika jäässä. Äiti oli laittanut sen mun viereen ja peitellyt siihen, mutta se ei ollut auttanut.

Onni Nevalainen

Siirtyminen vankileirille itärajan taakse oli perhettä ajatellen dramaattinen taival. 

– Sitten meidät vietiin autoon. Mulla oli kaksi siskoa ja veli, joka oli kahden viikon vanha. Kun päästiin perille Venäjällä, oli velipoika jäässä. Äiti oli laittanut sen mun viereen ja peitellyt siihen, mutta se ei ollut auttanut.

Venäjällä olosta Nevalaisella on niukasti muistikuvia. Se on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon hänen silloisen ikänsä.

– Sen muistan, että parakkialue oli ja verkot siinä ympärillä. Liikkuminen oli rajoitettua.

Pelottiko siellä oleminen pientä poikaa?

– En voi sanoa, että olisi pelottanut. Muistan, että jossakin siellä oli keittiö, josta saatiin jotakin ruokaa. Äiti oli kai metsätöissäkin, kun ne vei sinne kaikki, jotka kykenivät siihen.

Pysyviä jälkiä vankileiriltä

Ruoka vankileirillä oli heikkotasoista, ja se jätti pysyvät jälkensä viisivuotiaaseen lapseen.

– Sain myöhemmin sotainvaliditeetin vatsavaivoista. Mulla ei vieläkään pelaa vatsa kunnolla.

Nevalaisen perheen vankeus kesti kevääseen 1940 saakka. Talvisodan aseet olivat jo vaienneet ja välirauha alkanut, kun Onni menetti isänsä.

– Isä lähti hakemaan meitä sieltä Venäjältä, mutta nehän pidättivät sen vakoojana ja tuomitsivat Siperiaan. Myöhemmin on yritetty tutkia, minne isä joutui. Mulla on siitä olemassa kirje.

Lapsuuden kotiseutu luovutetulla alueella rajan takana on kiinnostanut Nevalaista, mutta reissu on jäänyt tekemättä.

– Ei siellä Hyrsylässäkään saa kuulemma liikkua, se on suojavyöhykettä. Kotipaikkani on neljän kilometrin päässä Hyrsylän kylän keskustasta. 

Invaliditeettikorvausten piiriin Nevalainen pääsi vasta 1990-luvulla.

– Sisar asuu Ruotsissa ja jostakin se oli kuullut, että minäkin voisin hakea korvauksia. Kävin lääkärin luona ja sitten ne lähtivät pyörimään.

TIETOA

Suomen sodat 1939–1945

  • Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvosto­liitto ilman sodanjulistusta
    hyökkäsi Suomeen. Sota päättyi 13.3.1940 kestettyään 105 päivää.
    Suomalaisia kaatui tai katosi
    noin 26 000.
  • Välirauhaksi kutsutaan ajanjaksoa talvisodan ja jatkosodan välissä.
  • Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton
    välillä alkoi 21.6.1941 ja päättyi 19.9.1944. Suomalaisia kaatui tai
    katosi noin 63 000.
  • Lapin sodassa olivat vastakkain Suomi ja Saksa. Se alkoi 15.9.1944 ja loppui 27.4.1945. Suomalaisia kaatui
    noin 1 000.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.