Soiko suvivirsi kaikille? Koulut saivat ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista

7
Muun muassa suvivirsi 571 tulkitaan suomalaiseksi kulttuuriperinnöksi eikä uskonnon harjoittamiseksi.

Kangasalan koulut saivat yhtenäiset toimintaohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä. Koulu järjestää suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyviä uskonnollisia tilaisuuksia yhteistyössä Kangasalan evankelis-luterilaisen seurakunnan ja muiden kristillisten yhteisöjen kanssa.  

Ohjeistus koskee myös koulujen kevät- ja joulujuhlia sekä kirkkorakennusten käyttöä sellaisissa tilaisuuksissa, joissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta. Koululaisten vanhemmat ovat saaneet lupakyselyn, jossa he voivat ilmoittaa mihin tilaisuuksiin oppilas osallistuu.

Vatialan koulun rehtori Mari Saarikko on laatinut ohjeistusta yhdessä Kangasalan seurakunnan kanssa. Tavoitteena on luoda kouluille selkeät ja yhtenäiset käytänteet, koska aiheesta on käyty julkista keskustelua.

– Lähtökohtana on uskonnonvapauslaki ja opetussuunnitelma. Lisäksi määrittelyissä on käytetty yleisiä rajanvetoja, jotka voivat hyvinkin vielä muuttua ennakkotapausten mukaan, Saarikko kertoo.

Pelkkä yksittäinen uskontoon liittyvä elementti ei vielä tee tilaisuudesta uskonnollista. Tulkinnan mukaan joulukuvaelma koulun tilaisuudessa, suvivirsi kevätjuhlassa tai Enkeli taivaan -virsi joulujuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustumista. Kirkkoa voidaan käyttää yhteisten tilaisuuksien tapahtumapaikkana, kunhan vain hartaudellinen ja uskonnollisesti sitouttava elementti puuttuu.

Uskonnonharjoittamista ovat uskonnolliset päivänavaukset ja joulu- tai pääsiäiskirkko. Jos kyseessä on uskonnollinen tilaisuus, oppilaalle on järjestettävä muuta opetussuunnitelman mukaista vaihtoehtoista ohjelmaa.

– Muutamalla oppilaalla ja opettajalla on hankala järjestää täysin samanlaista, samansisältöistä ja yhtä näyttävää kevät- tai joulujuhlaa, mutta sitä kuitenkin tavoitellaan, Saarikko myöntää.

Opetuspäällikkö Merja Lehtosen mukaan ohjeistuksen ajoitus ei liity Ruutanan koulun joulujuhlasta tehtyyn kanteluun.

– Ohjeistusta alettiin tehdä jo viime syksynä, mutta saimme sen käyttöömme vasta täksi syksyksi, Lehtonen kertoo.

Ensimmäiseen yhteiseen lupakyselyyn on kuitenkin pujahtanut virhe. Vaihtoehto ”ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin eikä vaihtoehtoiseen toimintaan” on virheellinen. Kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat aina uskonnolliseen tilaisuuteen, mutta muut voivat valita sen tai rinnakkaistilaisuuden väliltä. Molemmat kuuluvat opetussuunnitelmaan.

7 kommenttia

  1. Opetuspäällikkö on väärässä. JOKAINEN oppilas, katsomuksestaan riippumatta, saa valita joka ikinen kerta, kumpaan/mihin tilaisuuteen osallistuu.

  2. ”Kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat aina uskonnolliseen tilaisuuteen.”

    Väite ei pidä paikkaansa. Ev.lut. kirkon ja ortodoksisen kirkon jäsenille tulee myös tarjota mahdollisuutta valita vaihtoehtoinen ohjelma. Tätä valintaa ei pidä myöskään vaatia tehtäväksi yksittäisenä päätöksenä esim lukukauden alussa, vaan jokaisen tilaisuuden kohdalla erikseen.

  3. Erittäin merkittävä virhe ja perustuslain vastainen väittämä artikkelin viimeisessä lauseessa opetuspäällikkö Lehtosen suusta!
    Uskonnonvapaus koskee jokaista ihmistä riippumatta katsomusainevalinnasta tai siitä, kuuluuko uskonnolliseen yhdyskuntaan vai ei, eikä uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ole velvollista kenellekään.

  4. Korjaan edellistäni; siis toiseksi viimeisessä lauseessa oli em. virhe, mutta myös viimeinen lause on virheellinen: uskonnollinen tilaisuus ei koskaan kuulu opetussuunnitelmaan, sillä opetuksen on lain mukaan oltava uskonnollisesti sitouttamatonta. Uskonnollinen tilaisuus on AINA ylimääräinen, opetussuunnitelman ulkopuolinen tilaisuus.
    Hankaluus ja lisätyö tilaisuuksien järjestämisen suhteen ei siis johdu uskonnottoman tilaisuuden järjestämisestä vaan siitä, että VALITAAN järjestää uskonnollinen tilaisuus, jolle sitten on lain mukaan oltava uskonnoton vaihtoehto. Helpointa olisi valita järjestää vain kaikille sopivia tilaisuuksia.

    • Kevät- tai joulujuhlaa varten ei tarvitse järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa, koska järjestettävän juhlan tulee olla kaikille yhteinen ja sopiva jokaiselle. Juhla saa sisältää kulttuuriperinnön nimissä uskonnollisen elementin, kuten kevätjuhla suvivirren ja joulujuhla joulukuvaelman tai enkeli taivaan. Muissa tilaisuuksissa näitä elementtejä ei saa olla, tai vaihtoehtoinen kaikille sopiva tilaisuus on järjestettävä.

      Tässä on pielessä lähestulkoon kaikki. Jokaisella oppilaalla on uskonnonvapaus riippumatta katsomusaineen opiskelusta tai uskontokuntaan kuulumisesta.

      Ohjeistus kaipaa muokkaamista vielä reilusti.

      • Tärkeä huomio Heidi, että koulun opetussuunnitelmaan kuuluvien juhlien (lukukauden päätösjuhlat ja esim. itsenäisyyspäiväjuhla) tulee olla kaikille yhteisiä.

        Itse painotin kaikenlaisia tilaisuuksia ylipäätään; että ei ole uskonnottoman ja kaikille sopivan vaihtoehdon syy se, että koululle aiheutuu lisätyötä ja opettajille kuormitusta vaan uskonnollisen, opetussuunnitelmaan kuulumattoman tilaisuuden syy. Uskonnottomaan voisivat kaikki osallistua eikä sille tarvitsisi järjestää vaihtoehtoa. Yksi tilaisuus riittäisi.

  5. Miksi rehtori on suunnitellut kouluille tarkoitettua ohjeistusta seurakunnan edustajan kanssa? Sehän on ongelman ydintä, että kouluissa halutaan järjestää uskonnollista ohjelmaa, vaikka se ei ole kaikille, erottelee lapsia.

    Kristittyjen lapsilla ei ole mitään erityisoikeutta tai -tarvetta osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin koulun järjestäminä.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.