Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Suinulan tapahtumien muistoa on vaalittu sukupolvien ajan

Suinulan uhrien muistomerkki paljastettiin Suinulan Markkulan talon läheisyyteen viisitoista vuotta murhenäytelmän jälkeen.

Uutiset - 31.1.2018 kello 10.28
Kangasalan Sanomat / Mika Säpyskä
Suinulan tapahtumien muistoa on vaalittu sukupolvien ajan
Vuoden 1938 muistojuhla jatkui muistomerkkiseremonian jälkeen Markkulan talon pihassa.

Suunnitelmat muistomerkistä syntyivät Tampereen teknillisen opiston oppilaskunnassa, jossa haluttiin kunnioittaa Suinulassa surmattuja oppilastovereita.

Muistomerkin paljastusjuhla 30.1.1933 muodostui harrastunnelmaiseksi isänmaalliseksi juhlaksi. Kangasalan Sanomien uutisoinnin mukaan juhlaan saapui väkeä niin autoilla, hevosilla kuin jalankin.

Patsaan jokaiseen kulmaan oli asettunut Kangasalan suojeluskunnan suojeluskuntaupseeri, patsaan taakse teknillisen opiston komppania ja maantielle patsaan eteen Suinulan retkeen vuonna 1918 osallistuneet.

– Muistomerkin juhlallisuudet saivat alkunsa jo vuoden päästä tapahtuneesta eli vuonna 1919. Silloin muistotilaisuus järjestettiin kello 14, kuten joka vuosi sen jälkeenkin. Kunniakäynnit ovat olleet vuosittainen, katkeamaton perinne, kertoo reservin kapteeni Hannu Wirola Kangasalan Reserviupseerikerhosta.

VERILÖYLYSSÄ 17 surmatusta kaikki olivat suojeluskuntalaisia ja heistä kymmenen Tampereen teknillisen opiston oppilaita.

Suinulan kunniakäynneistä vastasivatkin Tampereen ja Kangasalan suojeluskunnat ja teknillisen opiston suojeluskunta aina suojeluskuntien lakkauttamiseen eli vuoteen 1945 saakka.

Wirola kertoo, että muistopäivästä muotoutui myös teknillisen opiston suojeluskuntalaisten valapäivä.

– Juhlallisuudet alkoivat Tampereen Pyynikintieltä teknillisestä opistosta, josta joukot marssivat läpi kaupungin Kalevankankaan Vapaussodan sankarivainajien patsaalle. Sietä matka jatkui Rautatieasemalle, junalla Suinulaan ja jälleen marssien Suinulan Markkulaan.

Myöhemmin kunniakäynnit ovat kuuluneet Tampereen teknillisen opiston eli nykyisen Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan ja ainejärjestöistä erityisesti insinööriopiskelijoiden, Tampereen insinööri- ja arkkitehtiyhdistysten, Vapaussodan perinneyhdistyksen ja Kangasalan reserviupseerien ja reservin aliupseerien tehtäviin.

Satunnaisesti mukana on ollut myös muita kansalaisjärjestöjä.

– Teknillisessä opistossa on opiskellut paljon kangasalalaisia. Nykyäänkin Kangasalan reserviyhdistyksissä on useita insinööriopinnot käyneitä, itsekin Pyynikintiellä DI-opintonsa aloittanut Wirola selvittää.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

MARKKULAN talosta on hoidettu Suomen lippu salkoon juhlatilaisuutta varten. Kantolippuja on paikalla ollut noin puoli tusinaa.

Muistoväki on kokoontunut aluksi muistomerkin lähellä sijaitsevaan risteykseen ja marssinut muistomerkille, jossa on laskettu seppeleet lippujen tehdessä kunniaa.

Lisäksi paikalla on pidetty lyhyt puhe, marssittu takaisin ja piipahdettu Markkulan pihamaalla kertaamassa tapahtumat. Tämän jälkeen on ollut vapaamuotoinen kahvitilaisuus Tamkin tiloissa Tampereella.

Pääosin samalla kaavalla kulkevat juhlallisuudet tänäänkin Suinulan muistomerkillä. Tamkin opiskelijat laskevat tänä vuonna patsaalla pääseppeleen lisäksi nimellä varustetun pikkuseppeleen jokaisen opiston surmatun opiskelijan muistoksi.

Pikkuseppeleet ovat Hannu Wirolan lastenlasten Mathilda, Beata ja Adele Wirolan käsialaa.

Hannu Wirola pitää puolestaan tilaisuuden puheen, jonka jälkeen sosiaalineuvos Seppo Rantanen lausuu Heikki Asunnan muistomerkin paljastustilaisuuteen 31.1.1933 tekemän runon.

Kangasalan Reserviupseerikerho varustaa muistomerkin kunniavartiolla, jossa on mukana entisiä teknillisen opiston oppilaita.

Hannu Wirola pitää tärkeänä vanhojen tapahtumien muistelemista.

– Vanha viisaus on, että jotta voi rakentaa tulevaisuutta, pitää myös tuntea menneisyys.

Hänen mukaansa Suomen ja suomalaisten vahvuus onkin tietynlainen rehellisyys mennyttä kohtaan. Suomalaiset ovat sinut historiansa kanssa ja tosiasiat tunnustetaan.

– Täällä eivät patsaat kaadu vallan vaihtuessa. Siksi Senaatintorillakin pystytään pitämään tsaarin patsas osoituksena historiasta. Menneiden tunnustaminen on vahvuus, mutta menneisyyteen ei pidä myöskään juuttua, hän muistuttaa.

Nykyisin Suinulaan lasketaan seppeleet vuosittain kolmasti: Suinulan verilöylyn muistopäivänä 31.1., kaatuneitten muistopäivänä toukokuun 3. sunnuntaina ja itsenäisyyspäivänä.

Seppeleenlaskutilaisuus Suinulan uhrien muistomerkillä tänään 31.1. kello 14.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
31.1.2018 kello 15.55
Markku KemppiIlmoita
Hienoa, että tämä tilaisuus on järjestetty...
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös