Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

Suurella osalla ikääntyneistä on vajaaravitsemuksen riski – kolmen kilon laihtuminen kolmen kuukauden aikana on jo huolestuttavaa

Ruokahalu ja janontunne vähenevät, makuaisti heikkenee, eikä yksin tee mieli syödä. Ikääntyminen tuo mukanaan myös toimintakyvyn muutoksia ja sairauksia, jotka voivat altistaa pahimmillaan vajaaravitsemukselle.

Uutiset - 5.5.2019 kello 8.30
Suurella osalla ikääntyneistä on vajaaravitsemuksen riski – kolmen kilon laihtuminen kolmen kuukauden aikana on jo huolestuttavaa
Ikääntyneiden ruokavaliossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota riittävään proteiinin, kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä hyvien rasvojen ja kuitujen saantiin. Kuva: Pauliina Lindell

Kangasalan ja Pälkäneen vanhuspalveluissa toteutettavan MNA-ravitsemustilan arvioinnin mukaan joka kolmannella kangasalalaisella kotihoidon asiakkaalla on vajaaravitsemuksen riski.

Asumisyksiköiden asukkaista riskitekijöitä on yli puolella.

Kaupungin ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjaman mukaan tulokset ovat samansuuntaisia kuin muuallakin Suomessa.

Vajaaravitsemus tarkoittaa liian vähäistä energian saantia tai ravintoaineiden puutoksia.

– Pienemmästä ruokamäärästä pitäisi saada sama määrä tai hieman enemmänkin energiaa ja ravintoaineita, Linjama toteaa.

Linjama kertoo, että ikäihmisten pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti proteiininsaantiin. Valkuaisaineet suojelevat lihasmassaa, joka vähenee elimistön vanhenemisen myötä. Myös sairaudet kuluttavat lihaksia.

Suositusten mukaan ikääntyneiden pitäisi saada proteiinia vuorokaudessa hieman enemmän kuin työikäisten, eli noin 1,2–1,4 grammaa painokiloa kohti.

– Käytännössä puhutaan noin 70–90 grammasta vuorokaudessa. Joskus sairaus voi kuluttaa enemmänkin, Linjama kertoo.

Ikääntyneiden ravitsemuksen kulmakiviä ovat myös kasvikset, hedelmät ja marjat sekä hyvät rasvat ja kuidut.

Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät tärkeitä vitamiineja ja suojaravintoaineita. Lisäksi niissä on kuituja, jotka edistävät suoliston terveyttä ja toimintaa.

Hyviä ja tuttuja kuidunlähteitä ovat myös täysjyväviljat ja pellavansiemenet. Hyvien, pääasiassa pehmeiden rasvojen, joita saa muun muassa kasviöljyistä, kasvimargariineistä ja pähkinöistä, suosiminen vaikuttaa myönteisesti sydänterveyteen ja muistiin.

– Puuroon tai ruokaan voi laittaa lusikallisen öljyä. Salaattiin voi lorauttaa öljypohjaista kastiketta ja leivällä käyttää levitemargariinia, Linjama antaa esimerkkejä rasvojen käytöstä.

Myös juomiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvä nyrkkisääntö on juoda vähintään 5–8 lasia nestettä päivässä. Osa annoksista voi olla nestemäisiä maitotuotteita.

– Maito tai piimä ovat hyviä ruokajuomia. Lisäksi vettä ja esimerkiksi täysmehua. Myös kahvi tai tee lasketaan, Linjama kertoo.

Alkoholi vaikuttaa ikääntyvässä kehossa aiempaa voimakkaammin ja voi lisätä kaatumisriskiä. Alkoholisuositus ikääntyneelle on enintään yksi annos päivässä.

Yli 75-vuotiaiden suositellaan käyttävän D-vitamiinia ympäri vuoden. Sopiva vuorokausiannos on 20 mikrogrammaa. Muita ravintolisiä käytetään henkilökohtaisen tarpeen mukaan.

Yksinäisyys ja sairaudet voivat olla riskejä  ikääntyvän vajaaravitsemukselle.

 – Yhdessä syöminen lisää ruuan nautintoa ja maistuvuutta. Voi olla hyvä idea, että läheiset tulevat ikääntyneen luokse syömään tai mennään yhdessä lounaspaikkaan, Linjama toteaa.

Kaupunki tekee ravitsemustilan arviointeja ja seuraa painon vaihtelua ehkäistäkseen vajaaravitsemuksen riskejä. Terveyspalveluiden työntekijöille järjestetään säännöllisesti myös asiaan liittyviä koulutuksia. Linjama neuvoo ikääntyneitä hyppäämään vaa´alle säännöllisesti myös itse.

Painoindeksi saa olla hieman korkeampi kuin työikäisillä, eli noin 24–29. Pieni pyöreys ei haittaa, eikä nopea laihduttaminen ole suositeltavaa.

– Jos kolmen kuukauden aikana lähtee kolme kiloa painoa, pitää huolestua. Toki painonlasku voi joskus liittyä myös sairastumiseen, Linjama toteaa.

Säännöllinen ruokarytmi ehkäisee sekin osaltaan vajaaravitsemusta. Etenkin laitoshoidossa yöpaasto saattaa usein venyä pitkäksi.

Kangasalla tavoite on, ettei ikääntyneiden yöpaasto jatkuisi 10–11 tuntia pidempään.

Käytännössä tavoitteeseen pyritään tarjoamalla esimerkiksi myöhään valvovalle myöhemmin iltapalaa.

Syömisen pitäisi aina olla myös nautinto – myös vanhetessa.

Siksi ruoka voi sisältää kohtuudella myös sokeria ja suolaa, etenkin jos verensokerin tai verenpaineen kanssa ei ole ongelmia.

– Makea voi houkutella esimerkiksi muistisairaan ruokahalua.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös