Syöpää sairastaneet Iloiset tapaavat normaalioloissa Sipetassa – ”Tänne voi tulla itku kurkussa ja lähteä nauravana pois”

0
Ulla Sipilä on ohjannut askartelua Iloiset-ryhmälle. Sipilä esittelee työn, jota ryhmän piti seuraavalla kerralla tehdä. Pääsiäiskukkaa varten tarvitaan sisalkukka, folioon kääritty styrox-pallo, cocktailtikkuja ja pieniä suklaamunia.


Liikkeen perällä on huone, jonne aurinko paistaa. Takaseinän oranssisävyiset verhot kätkevät taakseen askartelutarvikkeita. Täällä askartelukauppa Sipetan tiloissa kokoontuu ryhmä, joka osaa arvostaa elämää. Ryhmän nimi on Iloiset.

– Olemme iloisia siitä, että olemme selviytyneet syövästä. Jokainen päivä on hirveän arvokas, eräs ryhmän jäsenistä kertoo.
Kerran kuussa kokoontuva Iloiset on vertaistukiryhmä. Kaikki heistä ovat sairastaneet syövän.

– Meillä on sama kokemus. Osalla on vielä seuranta tai hoidot päällä, jollakin voi olla kauankin sairastamisesta. Itselläni on 25 vuotta siitä kun olen sairastanut. Kokemukseni auttaa minua tsemppaamaan muita ja jakamaan tietoa, toinen jäsen kertoo.

Moni kokee jo sanan syöpä pahana. Minä en ole ikinä hävennyt kertoa sairaudestani, mutta joillekin se on hyvin arka paikka. Etenkin jos tapaus on tuore.

Vertaistukiryhmä toimii anonyymisti, koska haluaa suojella jäseniään ja helpottaa ryhmään liittymistä. Vaikka syöpäsairaudet ovat yleisiä, niihin saattaa liittyä pelkoa tai ennakkoluuloja.

– Sairaus voi leimata. On myös helpompi jakaa kokemuksiaan. Tänne voi tulla itku kurkussa ja lähteä nauravana pois. Se mitä ryhmässä keskustellaan on aina luottamuksellista.

– Moni kokee jo sanan syöpä pahana. Minä en ole ikinä hävennyt kertoa sairaudestani, mutta joillekin se on hyvin arka paikka. Etenkin jos tapaus on tuore, ryhmäläiset kertovat.

Kokouksissa käy aktiivisesti kymmenkunta henkilöä. Mukana on eri-ikäisiä ja erilaisista syövistä kärsineitä ihmisiä. Tällä hetkellä porukassa on vain naisia, mutta tervetulleita ovat kaikki. Ryhmään toivotaankin uusia jäseniä.

– Olisi mukava kun miehetkin löytäisivät ryhmän, omaa sairautta ei tarvitse hävetä. Keskustelu helpottaa, meistä on todella paljon iloa toisillemme ja itsellemme. Se on osa itsehoitoa.

Sydän kevenee, kun kädet tekevät

Usein Sipetan yrittäjä Ulla Sipilä ohjaa ryhmälle askartelua. Sielunhoidon lomassa kädet ovat tehneet lasilautasia, ovikransseja tai muita koriste-esineitä.

– Minulla on kokoontunut monenlaisia ryhmiä täällä. Koen vertaistuen äärimmäisen tärkeäksi, syöpäpotilaille on hirmu tärkeää tavata toisia samassa tilanteessa olevia, Sipilä kertoo.

Keskustelu on pääosassa, mutta samalla voidaan tehdä muutakin. Naistenpäivää juhlistettiin musiikkiesityksellä, välillä taas on kartutettu tietoa pyytämällä terveydenhoitaja tai ravitsemusterapeutti luennoimaan kiinnostavista aiheista.

Ensi kerralla tarkoitus oli askarrella pääsiäiskukka suklaamunista, mutta nyt Iloisetkin ovat tauolla koronaviruksen takia. Koska ryhmässä toimitaan anonyymisti, ei heillä ole toistensa puhelinnumerojakaan.

Minulla on kokoontunut monenlaisia ryhmiä täällä. Koen vertaistuen äärimmäisen tärkeäksi, syöpäpotilaille on hirmu tärkeää tavata toisia samassa tilanteessa olevia.

Ulla Sipilä

– Jotkut toki tuntevat toisensa muutenkin ja ryhmässä on syntynyt myös ystävyyssuhteita. Mutta tällä hetkellä keskusteluryhmä on tauolla niin kauan kuin tämänhetkinen tilanne vaatii. Saa nähdä pystymmekö pitämään kokousta toukokuussa vai jatkuuko toiminta vasta syksyllä, ryhmäläinen toteaa.

Iloiset ilmoittelee kokouksistaan Seurat toimii -palstalla Kangasalan Sanomissa. Ryhmän toiminnasta voi kysyä lisätietoja myös Sipetasta.



Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.