Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

Taide torjuu helppoa ajattelua

Kolumni - 13.3.2019 kello 7.01
Jyrki Lähteenmäki

Klarinetisti Kari Kriikku on instrumenttinsa maaginen taituri, varsinainen klarinettivelho. Hän on elättänyt itsensä lähes täysin konsertoimalla ympäri maailmaa, mikä on klarinetistilta melkoinen saavutus.

Kun Kriikkulta kerran kysyttiin, mikä on taiteen merkitys, hänen vastauksensa asetti meille sivistysvaltion kansalaisille haasteen: "Taide estää ihmistä luisumasta helppoon ja laiskaan ajatteluun. Se haastaa ihmistä ennen kuulumattomalla ja uudella ja palkitsee oivalluksilla ja kyvyllä tehdä näkökulman muutoksia. Näitä asioita jokainen tarvitsee normaalissa elämässä."

Niin, taide voi antaa ihania ja elämää rikastuttavia elämyksiä, mutta taide voi myös estää meitä menemästä siitä, mistä aita on matalin. Tuon periaatteen noudattaminen ei ole aina helppoa.

Modernissa yhteiskunnassa oikean ja väärän, tai hyvän ja huonon erottaminen voi olla vaikeaa. On paljon tilanteita, joissa ei voi olla ihan varma, mikä on oikea ratkaisu.

Taide ei yleensä anna suoria vastauksia, mutta taide heijastaa elämän todellisuutta, joka sellaisenaan on usein ristiriitainen.

Hyvä kirja, sävellys, teatteri- tai tanssiesitys, elokuva tai kuvataideteos antaa taiteen kokijalle voimakkaan samastumisen mahdolli­suuden.

Par­haim­mil­laan taideteos vie mukanaan ja saa taiteen kokijan kokonaan uppoutumaan taideteoksen maailmaan. Silloin voi syntyä hyvin syvä tunnekokemus, joka jättää jäljen ihmisen sieluun.

Ihmisellä on kyky siirtää oivalluksen ja ratkaisujen tekemisen taitoa joltain elämän alueelta toiselle elämän alueelle. Esimerkiksi suunnistaja, joka oppii priorisoimaan nopeasti hyvät reittivalinnat, oppii samalla tehokasta pää­tök­sen­tekotaitoa, josta on hyötyä esimerkiksi työelämässä ja yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä.

Vastaavasti taidekokemukset voivat herkistää ihmisen empatiakykyä ja rohkaista avoimuuteen katsoa asioita myös toisella tavalla ajattelevan lähimmäisen näkökulmasta.

Vanhan musiikin esittämiskäytäntöjä voimakkaasti uudistanut ja maailman maineen saavuttanut itävaltalainen kapellimestari Nikolaus Harnoncourt (1929-2016) julisti kirjassaan Puhuva musiikki (Otava, 1986), että taiteen tehtävä ei ole olla pelkkä elämän sievä somiste, vaan taiteen tulisi vaikuttaa elämään ja muuttaa ihmistä.

Hän kirjoitti: "Eivätkö ne seikat, jotka tekevät omasta ajastamme niin disharmonisen ja kauhistuttavan, ole paljolti yhteydessä siihen, että taide ei enää puutu elämäämme."

Tulevaisuus haasteineen vyöryy meitä vastaan. Luovuus ja kyky innovoida uusia ratkaisuja vaatii myös rohkeutta sietää riskejä ja epämukavuutta. Taide voi antaa ihania elämyksiä, mikä auttaa jaksamaan päivästä toiseen. Mutta taide haastaa meidät myös pohtimaan elämän todellisuutta, joka ei aina näytä kauniilta.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös