Vehoniemenkylän louhoslammessa elää edelleen aurinkoahvenia.
Kesän aikana tehdyt havainnot kertovat, että vaikka matalassa lammessa on ollut jääkannen alla hyvin vähän elintilaa, ahvenia selvisi myös hengissä.
Pirkanmaan ely-keskus valmistautui keväällä siihen, että kesän aikana lammessa tehtäisiin koekalastus. Lammella kävijöiltä saadut tiedot kuitenkin vahvistivat, että lammessa on edelleen aurinkoahvenia.
– Koekalastus ei ollut enää tarpeen. Kävin itsekin paikan päällä toteamassa, että kyllä siellä aurinkoahvenia edelleen elää, ylitarkastaja Tapio van Ooik kertoo.
Koekalastuksen sijaan ely-keskus teetti heinäkuussa lampea koskevan viitasammakko- ja sudenkorentoinventoinnin. Tarkoitus oli selvittää, elääkö lammessa ja sen alueella erityisesti suojeltavia ja varottavia lajeja.
– Viitasammakkoa ei löytynyt inventoinnissa. Lammella elää sudenkorentoja, mutta ei erityisesti huomioitavia lajeja. Näiltä osin meillä ei ole siten rajoittavia tekijöitä, kun mietimme mahdollisia keinoja aurinkoahventen hävittämiseen lammesta.
Vielä ei ole tiedossa, miten vieraslaji hävitetään
Kyseessä on tyypillinen sorapohjainen lampi, jossa ei esiinny juurikaan muita kaloja kuin aurinkoahvenia. Selvittely mahdollisista keinoista aurinkoahventen poistamiseksi etenee elokuun aikana.
– Aurinkoahvenet on saatava pois lammesta, mutta emme vielä tiedä, mikä on siihen paras ratkaisu. Lampi sijaitsee pohjavesialueella, mikä tuo osaltaan rajoituksia. Kun tiedämme poistotavan, joudumme hakemaan sen toteuttamiseen luvan aluehallintovirastolta, van Ooik ennakoi.
Vehoniemenkylässä soranotto- ja louhosalueella sijaitsevassa lammessa havaittiin viime kesänä runsas aurinkoahvenesiintymä. Laji ei ole Suomessa luonnonvarainen, eikä lammella ole yhteyksiä läheisiin vesistöihin. Siten jonkun on täytynyt tuoda aurinkoahvenia lampeen.
Aurinkoahven on nopeasti lisääntyvä laji, joka suurempiin vesistöihin päästessään voi syrjäyttää lyhyessä ajassa muita kalalajeja. Aurinkoahvenia on havaittu useissa vastaavanlaisissa kohteissa lähinnä Lounais-Suomessa.
Aiheesta lisää:
MainosTilaa Kangasalan Sanomat alkaen 3,50 €.Tilaa tästä
Yksi kommenttiKommentoi
Ehdotan kaksivaiheista ratkaisua: KS järjestää syksyllä -24 kalastuskilpailun, jossa saaliin kappalemäärä ratkaisee ja voittajalle vuodeksi Kangasalan Sanomat. Ensi keväänä viedään parikymmentä täysikokoista haukea lampeen, joten jälkihoito tapahtuu luonnonmenetelmällä. Istutetaan pelkkiä koiraita, jolloin haukikanta häviää aikaa myöten itsekseen.