Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Talviverkkosesonki lyhentynyt

– Ennen tuli mietittyä, saako verkot jään alle ennen itsenäisyyspäivää. Nykyisin on mielessä, että onnistuuko se ennen loppiaista.

Uutiset - 20.1.2018 kello 11.00
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
Talviverkkosesonki lyhentynyt
Vesistöt ovat tänä talvena jäätyneet hitaasti. Talviverkkoilijan sesonkiaika on jäämässä lyhyeksi, mutta Ahti Niemistä se ei erityisemmin harmita. – Kolmessa kuukaudessa ehtii saada verkkojen kokemisesta tarpeekseen, hän toteaa.

Pitkän linjan harrastajakalastajan Ahti Niemisen lausahduksessa kiteytyy ilmiö, mikä on näkynyt erityisen hyvin loppusyksyllä ja alkutalvella. Sää on ollut vuodenaikaan nähden leutoa, ja järvet jäätyvät hitaasti.

Jonkinlainen jääkansi tuli pieniin vesiin joulukuun lopulla, isot vedet alkoivat jäätyä vasta tammikuun puolella. Suurimmat selät ovat nippa nappa saaneet jääkannen ennen kuun puoliväliä.

Kyse ei ole vain tästä talvesta. On jo jonkin aikaa näyttänyt siltä, että talvi tulee yhä verkkaisammin.

NIEMISELLÄ on pitkä perspektiivi Kangasalan suurten vesien jäätymisiin. Hän on säännöllisesti kalastanut Kaivannon kanavan molemmin puolin vuodesta 1981 saakka.

Tänä talvena syntyi uusi myöhäisyysennätys talviverkkojen ujuttamisessa pyyntiin jään alle. Hän vei verkot Längelmäveden eteläosaan vasta 11. tammikuuta, kun jäätä oli vihdoin riittävästi kantamaan miehen painon.

– Muutaman kerran olen päässyt aloittamaan verkkoilun Längel­mävedellä jo marraskuun lopulla, Nieminen viittaa yli 35 vuoden kokemukseensa alueelta.

Kaivannon kanavan yläpuolinen alue jäätyy nopeammin kuin alapuoli. Nyt vedenpinnat ovat korkealla, ja kanavassa on voimakas virtaus. Niinpä Roineen puolella on avovettä aika pitkälle, ja heikkoa jäätä vielä paljon pidemmälle.

Niemisellä oli verkot jäättömässä vedessä vielä itsenäisyyspäivän yli, mutta pyydysten likaantuminen ja huonot säät pakottivat ottamaan verkot ylös. 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Veneellä liikkuminen järvellä joulukuisissa oloissa kysyy kanttia.

– Aikaisemmin kävin Roineella myöhään syksyllä vetämässä uistinta, että saisi taimenen joulupöytään. Aika usein se onnistuikin.

– Juuri ennen jäiden tuloa on hyvä aika uistella taimenta. Sitä voi saada ihan pintauistimella, Nieminen sanoo.

TALVIVERKKOILIJAN sesonkiaika oli niin sanottuina vanhoina hyvinä aikoina marraskuulta huhtikuulle.

Nyt se nyt ulottuu kenties tammikuulta jonnekin maalis–huhtikuun taitteeseen.

– Keväällä jäät heikkenevät nopeasti, ja verkot likaantuvat vedenkierron vuoksi, Nieminen toteaa.

– On se kolmisen kuukautta silti ihan riittävä aika verkkoiluun. Siinä ajassa ehtii saada verkkojen kokemisesta tarpeekseen.

Järvikalastuksen suosio kesäistä vetouistelua lukuun ottamatta on koko ajan laskenut. Epävakaat jäätalvet tuskin ainakaan lisäävät yleistä kiinnostusta verkkojen virittämiseen jään alle.

Nieminen odottaa tammikuussa verkoistaan ainakin haukea ja kuhaa. Monipuolisesti kalastusta harrastava mies tietää kokemuksesta, mikä kalalaji milloinkin liikkuu ja käy pyydykseen.

Kysymykseen suosikkikalasta Nieminen ei tarvitse pohtimisaikaa.

– Jos kahden viikon ajan pitäisi syödä tiettyä kalaa joka päivä, niin se olisi muikkua paistettuna.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös