Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

”Tämä tuntuu aivan kunnia-asialta”

Kangasalan Reserviupseerikerhon järjestämästä itsenäisyyspäivän kunniavartiosta Kangasalan sankarihautausmaalla on tulossa vaikuttava näky.

Uutiset - 5.12.2017 kello 10.00
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
”Tämä tuntuu aivan kunnia-asialta”
Kangasalan kirkon sankarihautausmaalla nähdään itsenäisyyspäivänä poikkeuksellinen kunniavartio. Paikkaan tutustumassa Janne Kähkönen (vas.), Jari Sairiala, Aleksi Sairiala, Eero Tulenheimo, Markku Huikkola, Tapio Viljamaa, Jussi Muranen ja Ville Jonkka.

Viime viikonloppuun mennessä tehtävään oli ilmoittautunut jo 75 henkeä.

Kunniavartio toteutetaan vapaaehtoispohjalta. Siihen on pyydetty mukaan noin 18–50-vuotiaita miehiä.

– Tällaiseen tilaisuuteen tarttuminen tuntuu aivan kunnia-asialta, vartioon ilmoittautunut Ville Jonkka tuumailee puolitoista viikkoa ennen h-hetkeä.

– Tosi innokkaana ja hyvällä asenteella lähden mukaan. Päätöstä ei tarvinnut kauan miettiä.

Jonkka osallistuu nyt ensimmäistä kertaa sankarihaudalla järjestettävään kunniavartioon.

Tapio Viljamaa painottaa, että laajennettu vartio Suomen juhlapäivänä on kerrassaan hieno tapa osoittaa kunnioitusta sankarivainajille.

– Nämä kaverit ovat antaneet kaiken sen, minkä ihminen voi antaa.

Viljamaalla on kokemusta kriisinhallintatehtävistä ulkomailla. Hän osallistuu ensimmäistä kertaa sankarihaudan kunniavartioon.

Eero Tulenheimo kertoo osallistuvansa vartioon yhtäältä sukujuurten kunnioittamisen, toisaalta yhteiskunnallisen jatkumon merkeissä.

– Asetun itsenäisyyspäivänä isoenoni Toivo Toivosen haudan ääreen. Hän kaatui 11.8.1941, päivälleen 45 vuotta ennen syntymääni.

Tulenheimolle kunniavartiotehtävät sankarihautausmaalla ovat tuttuja monelta vuodelta partiosta ja myöhemmin reserviupseerikerhosta.

– Se lähtee kunnioituksesta veteraaneja ja tätä tapahtumaa kohtaan. Täytyy panna oma kortensa kekoon, perustelee Jari Sairiala osallistumistaan.

Hän kertoo tehneensä osallistumispäätöksen välittömästi, kun oli saanut tiedon asiasta.

– 83-vuotiaaksi elänyt vaarini oli sotaveteraani. Hän oli minulle oppi-isä monella tapaa.

Sairiala muistelee joskus armeija-aikanaan osallistuneensa kunniavartiotehtävään, mutta yksityiskohdat eivät ole pysyneet mielessä.

Janne Kähkönen kuvailee sotavuosia 1939–45 Suomen historian merkittävimmäksi tapahtumaksi.

– Siellä nämä kaverit olivat mukana, hän viittoilee sankarihautojen suuntaan.

– Se oli surullista, mutta välttämätöntä. Sitä ei saa unohtaa, meidän on kunnioitettava heidän muistoaan.

Kähkönen kertoo olleensa takavuosina kovassa pakkasessa kunniavartiossa Tampereen Kalevankankaalla.

– Se oli kylmä reissu, mutta ei mitään verrattuna näiden miesten kokemuksiin. Heillä oli paljon kylmempää menoa.

Jussi Muranen, kunniavartiohankkeen vetäjä Kangasalan Reserviupseerikerhossa, on tyytyväinen asian herättämään kiinnostukseen.

Ilmoittautumisia on tullut päivittäin, joten vartion lopullinen pääluku on selvillä vasta lähellä juhlapäivää.

– Vielä mahtuu mukaan. Ilmoittautumisia otetaan vastaan itsenäisyyspäivän aattoon saakka, hän kannustaa.

Kunniavartio alkaa itsenäisyyspäivänä ennen jumalanpalveluksen päättymistä, ja kestää puolisen tuntia. Kaikki vartioon osallistuvat ovat paikoillaan noin klo 10.45 lähtien.

Vartiomiehet ovat siviiliasuissa – kuten aikoinaan lähes kaikki talvisotaan lähteneet. Poikkeuksen tekevät varusmiehet, jotka tulevat vartioon lomapuvussaan.

Vastaavia laajennettuja kunniavartioita järjestetään itsenäisyyspäivänä noin 30 paikkakunnalla. Kangasalan sankarihautausmaalla on 205 sotilaan viimeinen leposija.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
~
Takaisin ylös