Tavallisen sammakon kurnutuksen tuntevat luultavasti kaikki, mutta miten on viitasammakon pulputuksen laita?

0
Viitasammakkopariskunta kuturannallaan. Tämän kuvan osalta lajinmääritys on varmistettu niiden ääntelystä.
Viitasammakkopariskunta kuturannallaan. Tämän kuvan osalta lajinmääritys on varmistettu niiden ääntelystä.

Keväällä järvien rannoilta kuuluvaa viitasammakon ääntä on kuvailtu kuin pullosta pulputtaisi ilmaa vedenpinnan alla, tai kuin pieni koira haukkuisi etäällä.

Hyvillä sammakkorannoilla sesonkiajan pulputussinfonia voi olla aikamoinen elämys.

Pulputtava ääni on käytännössä paras tuntomerkki, jolla viitasammakko eroaa hyvin samannäköisestä sammakosta.

Viitasammakolla on myös hieman terävämpi kuono, mutta sen toteaminen maastossa ilman vertailukohtaa on työlästä.

Lähietäisyydeltä epäilty viitasammakko varmistuu asiantuntijan käsissä viitasammakoksi, kun tarkastellaan sen takajalan metatarsaalikyhmyä. Tämä sisimmän varpaan tyvellä oleva kyhmy on viitasammakolla selvästi isompi ja kovempi kuin sammakolla.

Pulputtava kurnuttaja

Huhtikuu ja varsinkin toukokuu – kuten tänä keväänä – ovat sammakoiden kevätkurnutuksen ja -pulputuksen juhla-aikaa.

Kun kutukosteikon rantavedet lämpenevät, alkaa konsertointi.

Viitasammakko viihtyy tulvalätäköillä sekä lampien ja järvien matalilla rannoilla, mutta ei niin usein ojissa kuin tavallinen sammakko.

Kutuajan jälkeen kesällä viitasammakkoa tapaa samoilla paikoilla kuin sammakkoa. Viitasammakolle on kuitenkin ominaista, ettei se vaella kovin etäälle kutupaikastaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lisääntymisaikana viitasammakko viihtyy matalassa rantavedessä. Se herää keväällä hieman myöhemmin kuin tavallinen sammakko.

Rehevien rantojen asukki

Viitasammakkoja on eri puolilla Kangasalaa, etenkin rehevillä rannoilla. Suomessa niitä asustaa maan eteläosista Lappiin saakka. Eurooppaa ajatellen se on itäinen laji, joka puuttuu esimerkiksi Brittein saarilta.

Viitasammakko on rauhoitettu. Se on EU:n luontodirektiivin mukaan laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Esimerkiksi Kangasalan Kirkkojärvi on viitasammakoiden elinaluetta. Järvelle suunnitellaan vesikasvillisuuden poistokokeilua, mutta sitä ennen alueella tehdään luontoselvityksiä, etteivät luontoarvot vaarantuisi poistokokeilun yhteydessä.

Tehtäviin luontoselvityksiin kuuluu myös Kirkkojärven viitasammakkokannan nykytilan arviointi.

Viitasammakko, kuten muutkin sammakkoeläimet, ovat hyvin paikkauskollisia. Vuosi toisensa jälkeen ne hakeutuvat samoille kutualueille. Siksi näiden paikkojen turvaaminen on tärkeää kannan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.