Täydentävät hoidot eivät ole epämääräistä puoskarointia tai vaihtoehtoehto lääketieteelle – kansalaisaloitteella ajetaan käyttömahdollisuutta kaikille

15
Sisko Pyykkönen kokee saavansa apua vyöhyketerapiasta erilaisiin vaivoihin. Vyöhyketerapia on ikivanha täydentävä hoitomuoto.

Uskomus- ja luontaishoitoja, vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitoja, puoskarointia. Ei-lääketieteellisiä, kehon ja mielen hoitoja kutsutaan mitä kirjavimmilla nimillä.

Niiden puolestapuhujat suosivat yleensä termejä täydentävät hoidot tai luontaishoidot. Epäluuloisesti suhtautuvat taas puhuvat usein vaihtoehto- tai uskomushoidoista.

Käsitteistön selventäminen onkin yksi täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteen takana olevien keskeinen tavoite.

– Esimerkiksi puoskarointi tarkoittaa laittoman lääkäritoiminnan harjoittamista. Siitä ei ole kyse, huomauttaa aloitteen kasvo, kangasalalainen Sisko Pyykkönen.

Suomessa on keskusteltu vaihtoehtohoitojen tarkan lainsäädännön tarpeellisuudesta jo vuonna 2009. Syksyllä 2018 sosiaali- ja terveysministeriö kertoi aloittavansa lainsäädännön valmistelun.

Silloin linjattiin, että lakiin halutaan vaihtoehtohoitojen määritelmä, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä.

Oikeus käyttää halutessa

Pyykkönen ja muut kansalaisaloitteen jättäneet huolestuivat viime kesänä siitä, mitä valmisteltava laki tulisi pitämään sisällään.

– Huolestuimme ja pelästyimme, että laki saattaisi kieltää täydentävien hoitojen käyttämisen esimerkiksi syöpää, diabetestä tai mielenterveyden sairauksia sairastavilta sekä lapsilta.

Nimestään huolimatta täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloite ei pyri siihen, että jokaisen tulisi käyttää täydentäviä hoitoja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Maija Saarijärvi kävi läpi Sisko Pyykkösen kehon tilan jalkapohjien kautta. Eläkkeellä oleva vyöhyketerapeutti aloittaa yleensä tekemällä kehon yleiskatsauksen korvista.

Pyykkösen mukaan aloitteella halutaan saada päättäjät valmistelemaan laki, joka määrittelisi selvästi, mitä turvalliset ja tutkitut hoitomuodot ovat. Sen pitäisi antaa kaikille vapaus käyttää niitä apuna terveydenhuollon lisäksi.

– Ensin pitäisi tehdä perusteellinen selvitys. Sen jälkeen määriteltäisiin, miten täydentäviä hoitoja säädellään. Toimintakenttä ei ole voi olla näin villi ja vapaa. Säätelyllä muutamat ylilyönnit voitaisiin estää. Säätelyllä turvattaisiin myös se, että vaikuttavia hoitoja voisi käyttää jokainen halutessaan, vaikka niitä ei olisikaan terveyskeskuksessa tarjolla.

Ylilyönneillä Pyykkönen viittaa mediassa hiljan esille nousseihin hopeaveden juomiseen ja mustan salvan käyttämiseen. Ne eivät ole turvallisia, ja Pyykköstä harmittaa, että yksittäiset kohut pilaavat helposti koko hoitokentän maineen.

Kategorisointi on puutteellista

Suomessa tunnettuja hoitomuotoja on tähän mennessä jaoteltu virallisiin sekä puoli- ja epävirallisiin. Kategorisointi on kuitenkin epäselvää, sillä virallisuus riippuu monesta asiasta.

Esimerkiksi osteopatia, naprapatia ja kiropraktiikka ovat tavallaan puolivirallisia hoitoja, sillä ne ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valviran rekisterissä, mutta eivät sairausvakuutuskorvauksen piirissä. Akupunktion virallisuus taas määrittyy sen mukaan, antaako sitä rekisteröity terveydenhuollon ammattilainen.

En tiedä, miksi Suomi on tässä asiassa niin takapajula.

Virallinen terveydenhoito voi myös suositella epävirallisten täydentävien hoitojen käyttöä. Hyvä esimerkki tästä on monien neuvoloiden koliikkivauvojen avuksi suosittelema vyöhyketerapia.

Kansalaisaloitteen laatijat toivovat, että Suomeen luotaisiin viranomaisten ylläpitämä rekisteri, josta kuka tahansa voisi tarkistaa koulutetut täydentävien hoitojen ammattilaiset.

– Kun koulutuskriteerit ova kunnossa, hoidoilla ei aiheuteta haittaa, Pyykkönen toteaa.

Pyykkönen unelmoi, että tulevaisuudessa olisi käytössä palvelusetelin kaltainen hoitoseteli, jota voisi käyttää täydentäviin hoitoihin.

Nimensä mukaisesti täydentäviä hoitoja

Kaikki hoitomuodot ovat nimensä mukaisesti perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa täydentäviä. Ne eivät paranna, mutta voivat auttaa sairauden kanssa elämisessä ja kiputilojen ennaltaehkäisyssä.

– Hoitoja ei saa käyttää vakavan sairauden hoitoon, vaan oireiden lievittämiseen. Esimerkiksi diabetekseen kuuluu usein lihas- ja nivelkipuja, Pyykkönen huomauttaa.

Hän itse kokee saaneensa jo pitkään valtavasti apua vyöhyketerapiasta monien vaivojen hoitoon.

– Uskon, että elimistöni toimii paremmin sen ansiosta.

Pyykkönen on kokeillut myös kalevalaista jäsenkorjausta, joka sekin luokitellaan täydentäväksi hoidoksi.

– En ole päässyt kymmeneen vuoteen syväkyykkyyn. Seuraavana päivänä hoidossa käymisen jälkeen huomasin uutisen, jonka mukaan edes lapset eivät enää pysty siihen asentoon. Kokeilin ja pääsin kyykkyyn, vaikka en ihan ohjeen mukaiseen syvyyteen.

Pyykkönen ei ymmärrä, miksi lääketieteellisten ja täydentävien hoitojen välille pitää luoda keinotekoinen ristiriita.

– Miksi täydentävien hoitojen potentiaali pitäisi heittää romukoppaan? Eivät ne sulje pois sitä, että meillä on huipputasoinen sairaanhoito Suomessa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vyöhyketerapiassa poistetaan ja avataan kehon jännityksiä ja tukoksia. Hoidossa käsitellään painellen ja hieroen jalkapohjien sekä usein myös kämmenien ja korvien heijastepisteitä.

Toisin kuin osa luulee, täydentäviä hoitomuotoja on myös tutkittu.

– On viitteitä, että niiden avulla pystytään vähentämään terveydenhuollon jonoja ja saadaan kustannushyötyjä, Pyykkönen toteaa.

On myönnettävä, että osa hoitojen vaikutuksista voi olla plaseboa, eli lumetta. Pyykkönen kuitenkin huomauttaa, että myös lääketieteellisisen hoidon vaikutus voi olla parempi, jos siihen uskoo.

Kansalaisaloitteella aikaa helmikuuhun asti

Sekä Euroopan unioni että Maailman terveysjärjestö WHO kannustavat yhdistämään hyviksi todettuja hoitoja viralliseen terveydenhuoltoon. Muissa maissa niin on jo tehtykin.

Pyykkönen kertoo, että esimerkiksi Norjan ja Yhdysvaltain hallitukset rahoittavat kansallista täydentävien hoitojen tutkimuskeskusta.

– En tiedä, miksi Suomi on tässä asiassa niin takapajula.

Täydentävät hoidot kaikille -aloitteen allekirjoitusmahdollisuus umpeutuu helmikuussa. Pyykkösen mukaan on ihme, jos vaadittava 50 000 allekirjoitusta saadaan kerättyä. Joulukuun lopussa aloitetta oli kannattanut noin 10 500 suomalaista.

Pyykköstä ei kuitenkaan erityisemmin harmita, vaikka se ei etenisi eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite on jo omalta osaltaan onnistunut lisämään keskustelua ei-lääketieteellisistä hoidoista ja lainsäädännön tarpeellisuudesta. Pyykkönen itse on puhumassa tyädentävien hoitojen puolesta noin viikon päästä Helsingin yliopistolla järjestettävässä avoimessa seminaarissa.

Jutussa on hyödynnetty Sisko Pyykkösen haastattelun lisäksi Pauliina Aarvan teosta Täydentävät hoidot (2019).

Lue lisää: Johtava ylilääkäri tekee eron virallisten ja epävirallisten hoitojen välille – Henkilökohtainen kokemus hoidon toimivuudesta on asia erikseen

Mistä kyse?

Täydentävät hoidot

  • Yleensä biolääketieteellisiä hoitomuotoja täydentäviä hoitoja.
  • Käytetään usein rinnakkain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa.
  • Kutsutaan usein myös luontaishoidoiksi, vaihtoehtohoidoiksi tai uskomushoidoiksi.
  • Voidaan jakaa kolmentyyppisiin muotoihin.
  • Kehomieli-menetelmissä hoito kohdistuu koko ihmiseen ja usein samanaikaisesti kehoon ja mieleen. Esimerkiksi akupunktio, kalevalainen jäsenkorjaus, kiropraktiikka, vyöhyketerapia, osteopatia, naprapatia, taideterapiat ja parantava kosketus.
  • Joogaa, taijita ja meditaatiota käytetään myös itsehoitokeinoina. Kokonaisia hoitojärjestelmiä ovat esimerkiksi perinneparannus, naturopatia (luonnonlääkintä), perinteinen kiinalainen tai antroposofinen lääketiede, homeopatia ja intialaisperäinen ayurveda.
  • Kolmanteen ryhmään kuuluvat luontaistuotteet ja kasvilääkkeet, kuten yrtit, vitamiinit, mineraalit ja probiootit, joita markkinoidaan usein ravintolisinä.
  • Täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteella halutaan saada Suomeen täydentäviä hoitoja koskeva lainsäädääntö, joka mahdollistaa turvallisten hoitomuotojen saatavuuden kaikille.

15 kommenttia

  1. Onpa asiallinen ja hyvä haastattelu Sisko Pyykkösen kanssa kiistellystä aiheesta. Ilahduttaa myös, että tietokirjastani Täydentävät hoidot on ollut apua toimittajalle. Jutussa on uuden journalismin henki: perehdytään faktoihin, mutta annetaan myös kansalaisille itselleen puheenvuoro. Tällaista pidän hyvänä journalismina.

  2. Kangasalan sanomilla on varmaankin ollut hyvä tarkoitus, mutta valitettavasti se on haksahtanut välittämään jutussa estottomasti vain uskomushoitoaloitteen lobbausta. Lääketieteen edustajia ei ole kuultu lainkaan. Myös sananvalinnat paljastavat tämän. Esimerkiksi aloitteeseen kriittisesti suhtautuvat leimataan ”epäluuloisiksi”. Suomessa näitä kriittisiä ovat lääkäreitä ja tutkijoita, joilla on isä ja tietämys, kokemus ja perusteet kriittisyyteensä.

  3. Erinomainen kirjoitus. Tämä on kunnollista journalistiikkaa eikä sensaatiohakuisuutta. Faktat ovat oikein eikä asioita ole väännelty. Kangasalan Sanomat on edelläkävijä.

  4. Hienoa avoinmielistä journalismia parhaimmillaan ilman sensurointia. SUURKIITOS Kangasalan Sanomat!

  5. Kiitos asiallisesta artikkelista! WHO on tosiaan tehnyt jo monta julkilausumaa liittyen täydentävien hoitojen hyödyllisyydestä tukihoitomuotona.

  6. Kiitos tästä artikkelista; Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus käyttää myös täydentäviä tai vaihtoehtoisia tapoja hoitaa terveyttään.

  7. Hierojana ja Kalevalaisena jäsenkorjaajana sekä lymfaterapeuttina yli 10.000 hoitoa tehneenä minusta hieno ja asiallinen kirjoitus. Monen lääkinnällisen hoidon tukena olen auttanut lihasten toimintaa asiakkailla.

    • Ortopedinen osteopatia ja kiropraktiikka eivät mielestäni ole uskomushoitoja, vaan perustuvat ihmisen fysiologiaan ja anatomiaan. On outoa, että näihin ei saa Kelan korvausta, sillä ne ihan oikeasti voivat auttaa silloin, kun ”fysioterapian oppi ja tietous loppuu”. Ortopedista osteopaattia ei kannata sotkea klassiseen osteopaattiin, sillä ensimmäinen perustuu puhtaasti vain fysiologiaan. Nyt vaan tutkijoilla silmät ja korvat auki. Toivottavasti saisimme validia tutkimustietoa näistä aloista mahdollisimman pian, sillä vain tutkitulla tiedolla voimme todentaa näiden hoitomuotojen positiivisen vaikutuksen.

  8. Kiitos, olipa asiallinen artikkeli tärkeästä aiheesta! Täydentäviä hoitoja käyttää Pauliina Aarvan tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista, joten mitenkään pienestä joukosta ihmisiä ei ole kyse.

  9. Jokainen tehköön oman valintansa ilman tarpeetonta holhoamista. Annettakoon parantuneiden ja todellista apua saaneiden puhua. Akupunktiotakin piilotellaan ja hoitoa evätään apua saaneilta vaikka terveydenhoitoalan ”ammattilaiset” olisivat sitä antamassa. Kovin on kapeaa katsantoa monin paikoin. Hoitakaatte täydentävät hoitajat viimeistään silloin kun perushoito ei tyydytä.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.