Teiden monitahoinen historia avautuu uutuusnäyttelyssä – lamavuosina työttömät urakoivat maanteitä

0
Teräskarhu 9 vuodelta 1954 on suomalaisvalmisteinen tiehöylä. Koneiden käyttäjät pääsevät näyttelyssä ääneen virtuaalihahmoina. Kuva: Mediakettu
Teräskarhu 9 vuodelta 1954 on suomalaisvalmisteinen tiehöylä. Koneiden käyttäjät pääsevät näyttelyssä ääneen virtuaalihahmoina. Kuva: Mediakettu

Auto- ja tieliikennemuseo Mobilian Koneita ja ihmisiä -näyttelyn avajaiset vietetään virtuaalisesti torstaina 15. huhtikuuta.

Näyttelyn avaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman, ja uuteen näyttelyyn pääsee kurkistamaan toimittaja Anne Karppisen johdolla.

Lisäksi tapahtuma avaa Jetro Stavénin ja Johanna Erjonsalon valokuvanäyttelyn Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä. Avajaisissa taiteilijat valottavat ajatuksiaan näyttelystä.

Tiet ovat aina olleet merkittävä yhteyksien luoja. Niitä pitkin ovat liikkuneet niin tieto, kauppatavarat, sotilaat kuin tavalliset ihmiset.

Koneita ja ihmisiä -näyttely kertoo teiden rakentamisen ja ylläpidon historiasta, niiden parissa työskennelleitä ihmisiä unohtamatta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tie-Nalleja rakennettiin useiden traktorimerkkien peruskoneen päälle. Näyttelyn kone on Nuffield-tekniikalla. Näyttelyn kone on ollut käytössä Kemin lentokentällä. Kuva: Mediakettu

Työllistävä vaikutus

Teiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi talonpojilta valtion vastuulle vuonna 1921. Samoihin aikoihin teiden kesäkunnostuksen oheen tuli ajankohtaiseksi myös teiden auraus talvisin autoliikenteen lisääntyessä.

Teitä rakennettiin työttömyystöinä, kun muuta työtä ei ole ollut. Suuri rooli varatyömailla oli 1920- ja 1930-lukujen taitteen lamavuosina.

Vielä 1950- ja 1960-luvulla maanteitä rakennettiin työttömyyspoliittisin perustein ja usein talvella, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan.

Työttömiä voitiin siirtää ympäri maata sijaitseville työmaille. Koneiden käyttämistä välteltiin, jotta työllistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Koneita ja ihmisiä -näyttelyn vanhin työkone on höyryjyrä Marshall S, joka valmistettiin vuonna 1926. Näyttelyn höyrykone oli Helsingin kaupungin käytössä 1920-luvun lopulla. Kuva: Mediakettu

Kone korvasi ihmisen

Koneiden määrä kasvoi, kun Suomi sai teiden rakentamiseen 1960- ja 1970-lukujen aikana kolme Maailmanpankin lainaa.

Lainarahoituksen käyttö muutti tienrakentamispolitiikkaa. Etusijalle nousivat liikenteen tarpeet ja koneiden avulla toteutettu kustannustehokas rakentaminen.

1980- ja 1990-luvulla koneet ja työmaat suurenivat. Työergonomia ja työturvallisuus parani. Työntekijöitä tarvittiin aiempaa vähemmän. Urakoitsijoiden määrä tietyömailla kasvoi.

Viime aikoina tietyömaiden henkilömäärä on edelleen vähentynyt ja tiekoneisiin on tullut tietotekniikkaan perustuva koneohjaus. 

Koneita ja niiden käyttäjiä

Koneita ja ihmisiä -näyttely esittelee eri vuosikymmenien tiekoneita: Tiehöyliä esillä on hevosvetoisesta mallista kolmeen karhuun.

Näyttelyn vanhimpiin koneisiin lukeutuu vuosimallin 1926 höyryjyrä. Siirtotyömaa-aikoja kuvaavat työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit ja kokemukset siirtotyömaalla asumisesta.

Lapiomiehet vähenivät, kun kaivinkoneet yleistyivät. Näyttelyyn saatu Pikku-Jussi korvasi parikymmentä ihmistä. Esillä on myös muita kaivinkoneita, pyöräkuormaaja sekä kuorma-autoja.

Näyttelyn suurimpia esineitä on Gradall-tieluiskakone, jollaista tarvittiin muun muassa Saimaan kanavan rakentamiseen.

Tienpidon lisäksi näyttelyssä voikin tutustua myös kanavien rakentamiseen. Ääneen pääsevät myös koneiden käyttäjät.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Koneita ja ihmisiä -näyttelyn sisäänkäynti. Kuva: Mediakettu

Kunniaa teiden historialle

Jetro Stavénin ja Johanna Erjonsalon Tie vie –valokuvanäyttely tutustuttaa Suomen kaikkiin 22 museotiehen.

Valokuvat kunnioittavat paitsi teiden historiaa myös nykyisyyttä. Myös museoteiden varsilla asuvat tai liikkuvat ihmiset pääsevät kertomaan teiden merkityksestä heille.

Stavén on taipalsaarelainen valokuvaaja, joka työskentelee freelancerina ja asuu nykyään Helsingissä. Erjonsalo on useita kertoja palkittu helsinkiläinen kuvajournalisti. Tie vie -näyttely on valokuvaaja pariskunnan ensimmäinen yhteinen valokuvaprojekti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jetro Stavén ja Johanna Erjonsalo kiersivät kaksi kesää kuvaamassa Suomen museoteitä ja niiden varsilla asuvia ihmisiä. Kuva: Jetro Stavén/Johanna Erjonsalo

Koneita ja ihmisiä sekä Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä nähtävillä Mobiliassa 19.4.–19.12.2021. Kaikille avoimet virtuaaliavajaiset 15.4. kello 18–19 suorana lähetyksenä osoitteessa mobilia.videokanava.fi.  Tarkistathan mahdollisten koronarajoitusten vaikutukset avoinnaoloihin www.mobilia.fi.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.