Koti Kolumni Toive Joulupukille

    Toive Joulupukille

    0

    Emme yleensä osta toisillemme juurikaan lahjoja puolisoni kanssa. Ainoa poikkeus on joulu, jolloin pyrimme panostamaan lahjoihin vähän enemmän.

    Olemme sopineet, että joululahja ostetaan tarpeeseen, sillä minulle on tärkeää, että lahja tulee varmasti käyttöön. Turhaa krääsää meillä on nurkat pullollaan jo valmiiksi.

    Tänä vuonna vanhaan tapaan puolisoni tiedusteli joululahjatoiveitani jo hyvissä ajoin etukäteen.

    Nyt hänen esittämänsä täysin viaton, vuodenaikaan sopiva kysymys laukaisikin minussa kriisin! Ei minkään vakavan, mutta sellaisen, joka hetkeksi hiljensi minut täysin ajatuksiini: mitä minä haluan joululahjaksi?

    Kysymys oli minulle pysäyttävä, sillä tänä vuonna en osannutkaan pyytää joulupukilta mitään.

    Ajatukset pyörivät täysin arkisissa asioissa: pitäisikö pyytää pyykkietikkaa? Olenhan pessyt ihan ennätyksellisen paljon pyykkiä viime aikoina.

    Vai pyydänkö kenties hautakynttilöitä? Niille olisi oikea tarve, sillä niitä ei meillä ikinä ole ylimääräisenä jemmassa, ja jouluaattona käyn kuitenkin isän ja vaarin yhteishaudalla.

    Osaisin välittömästi vinkata joulupukille perheen yhteisistä tarpeista, puolisoni kiinnostuksenkohteista ja tyttäreni toivomista leluista, mutta mitään omaa ja henkilökohtaista ei tullut mieleen.

    Minulla on myös säntillinen lista lahjoista, joilla haluan muistaa omia perheenjäseniä, ystäväperheiden lapsia ja muita läheisiä. Mutta viime aikoina oma keskittyminen on mennyt täysin polikäynteihin, vauvanvaatteiden viikkaamiseen ja tarvittavien tavaroiden hamstraamisen.

    Tajusin toivovani lähinnä sitä, ettei perheen uusi jäsen välttämättä syntyisi joulun pyhinä.

    Tajusin, että olen jälleen hukannut oman itseni arkeen.

    Käykö teille ikinä niin? Toki joillekin ihmisille se sopii, mutta itse haluan säilyttää perheen, talouden ja työasioiden pyörittämisen ohella otteen myös itsestäni ja kiinnostuksenkohteistani.

    On virkistävää välillä pysähtyä ja miettiä, minkälaisista asioista todella nauttii.

    Voisin haastaa kaikkia aina välillä kääntämään katseen myös omaan itseensä ja kysymään: mitä minä tykkään tehdä, ihan vain omaa itseäni varten? Etenkin, jos koet olevasi altis hukkaamaan itsesi kaikkeen siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

    Kysymyksestä on kulunut jo pieni hetki, mutta mitään toivetta en vieläkään osaa esittää. Ehkä toivon jotain aineetonta, kuten lahjakorttia tai elämystä.

    Kysymyksen vuoksi muistin kuitenkin, että nautin äärettömästi esimerkiksi kirjoittamisesta, ja täten kolumnini Kangasalan Sanomiin naputteli itsensä valmiiksi kuin itsestään.

    Lisäksi ymmärsin, että lahjojen saamista enemmän nautin niiden antamisesta, joten tänä jouluna muistan omien rakkaiden lisäksi myös jonkun toisen perheen lasta Joulupuu-keräyksen kautta.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän