Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Tunnetko nämä muinaiset ja nykyiset kokoontumispaikat Kangasalla?

Uutiset - 7.9.2016 kello 14.42
Kangasalan Sanomat
Tunnetko nämä muinaiset ja nykyiset kokoontumispaikat Kangasalla?
Kulttuuriympäristöpäiviä voi viettää vaikkapa vierailemalla Vehoniemen näkötornissa. Kuva: Krista Kaitasuo

Kangasalla vietetään viikonloppuna jokavuotisia Kulttuuriympäristöpäiviä. Tämä Euroopan laajuinen tapahtuma pyrkii edistämään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta.

Tällä kertaa teemaviikko esittelee muinaisia ja nykyisiä kylien tärkeitä paikkoja ympäri Kangasalaa.

Kulttuuriympäristöpäiviä voi viettää myös omalla porukalla, vaikka syömällä yhdessä. Kutsu siis läheiset kotiisi kokkaamaan tai lähde eväsretkelle ja nosta malja kulttuuriympäristöllesi! Kulttuuriympäristöpäivät ja Syödään yhdessä -hanke kutsuvat viettämään kulttuuriympäristöpäiviä yhteisiin ruokapöytiin.

Somessa voit seurata keskustelua kulttuuriympäristön ja yhdessä syömisen merkityksestä sekä jakaa kuvia aihetunnisteilla #kulttuuriympäristöpäivät ja #syödäänyhdessä.

Tässä Kangasalan kunnan 12 vinkkiä teemaviikon kohteiksi:

Huutijärven ranta

1) Huutijärven risteys on ollut maamme merkittävimpiä risteyspaikkoja jo keskiajalta lähtien. Lsäksi asutuksen syntyyn on vaikuttanut Sarsan uoman ylityspaikka ja lähistölle muodostettu Vääksyn kuninkaankartano. Jokioisten kylän talojen metsät ja etäalueet olivat Vesijärven takana. Näin ollen talot tarvitsivat erityisesti puutavaran väliaikaissäilytykseen järven rannalta paikan ja sinne kulkutien. Syntyi kylän, toisin sanoen kylän talonpoikaistalojen yhteinen alue. Ranta on toiminut myöhemmin juhannusjuhlien ja venetsialaisten tapahtumapaikkana.

Harjuja

2) Haralanharju on innoittanut Kesäpäivä Kangasalla laulun ja toiminut kyläläisten juhannuksen viettopaikkana jo pitkään. Ohjelmaan on kuulunut leikkiä ja laulua. Topeliuksen muistomerkin läheltä voi nähdä nimikirjaimia ja vuosilukuja juhannusjuhlilta. Isojaossa näkötornin ympäristö muutettiin kylän yhteiseksi maaksi. Ensimmäinen torni rakennettiin jo 1890-luvulla, mutta sen jälkeen torni on joutunut tuhopolttojen kohteeksi: 1922 ja 2007. Viimeisin torni otettiin käyttöön 2009.

3) Kirkkoharju sijaitsee keskeisellä paikalla ja on siksi toiminut ikimuistoisena juhlapaikkana kautta aikojen. Siihen viittaa jo paikan toinen nimi Helaamäki. Paikalta on katseltu pääsiäisaamun auringon tanssia, poltettu hela- ja juhannusvalkeita ja juotu maljoja ylioppilasjuhlissa. Ensimmäinen Kirkkoharjun näkötorni rakennettiin 1882 laajojen luontomaisemien katseluun. Nykyinen funktionalistinen torni on vuodelta 1931. Kesien kohokohtia olivat 1930–50-luvulla lippu- ja palokuntajuhlat sekä rinteessä oleva tanssilava. Nykyisinä harju on tärkeä virkistysalue.

Seurantaloja

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset.

4) Suojeluskuntatalo Suoja rakennettiin Kuhmalahdelle vuonna 1919 kokouksia, iltamia, juhlia ja harjoituksia varten. Kuhmalahden Vehkapuntari oli jo entuudestaan tärkeä alueen kohtaamispaikka osuusmeijerin, laivalaiturin ja markkinoiden ansiosta, ja seurantalo vain vahvisti paikan asemaa. Sodan jälkeen Suojasta muodostui huvielämän sykkivä sydän.

5) Vehkajärven Nuorisoseuran talo Touhula on Kuhmalahdella toimineista nuorisoseurantaloista aktiivisin. Se rakennettiin 1927 talkoovoimin. Seuran toimintaan kuului keskustelua, iltamia ja luentoja ja nykyään tiloissa on harrastustoimintaa ja tapahtumia. Talolla järjestetään vuosittaiset mansikkajuhlat ja Touhulan yö.

6) Nuorisoseuran Pirtti vihittiin vuonna 1905. Kangasalan nuorisoseura perustettiin jo vuonna 1897. Pirttiin sijoitettiin kunnallinen toiminta, lukutupa ja kirjasto sakastista. Kirjasto toimi Pirtillä vuoteen 1935 asti. Pirtille rakennettiin myös näyttämö. Sota-aikana Pirtti oli varattuna maanpuolustustarkoituksiin. Talo pääsi tuolloin rapistumaan, mutta oli silti sodan jälkeen yhä pitäjän keskeisin järjestö- ja kulttuuritoiminnan tyyssija.

Perinteisiä kohtaamispaikkoja

7) Kisaranta ja muut lavat ovat toimineet nuorison kohtaamispaikkoina, ja nykyään siellä kokoontuvat säännöllisesti aktiiviset harrastajat.

8) Tori on perinteisesti ollut Kangasalan sydän, kaupan ja sosiaalisen kanssakäymisen keskus. 1970-luvulle asti tori sijaitsi kirkkoaidan vieressä. Nykyään se on keskustan vilkkain paikka, jonka torikahvila houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden.

Kohtaamisia luonnonhelmassa

9) Tallimäki juurella sijainneine itsellismökkeineen katosi kylämiljööstä, kun Vatiala alkoi kasvaa 1950-luvulla. Samalla hävisivät vanhat kokoontumispaikat: Vatialan kaupan luona sijainnut pieni aukio ja raitinristi. Uusjaosta alkanut kylärakenteen hajoaminen kiihtyi huippuunsa 1970-luvulla, ja vanhat rakennukset ja tiet jäivät uusien alle.  Lisäksi harjujen soranotto jätti jälkensä alueeseen. Pienet mökit ja Nattarin vanha kantatila vaihtuivat nopeasti korkeisiin tornitaloihin. Tallimäestä jäi jäljelle vain mäen nokka, joka katosi uuden kerrostalokorttelin rakentamisen yhteydessä.

10) Rajalan kämppä sijaitsee Laipanmaan sydämessä. Tursolan kyläläiset rakensivat vuonna 1946 tämän metsäkämpän majoittamaan hakkuu- ja ajomiehiä. Tuolloin tarvittiin paljon puuta sodan runteleman maan jälleenrakentamiseen ja talouden kohentamiseen. Laipanmaassa metsiä riitti. Talon nimi on peräisin pitkäaikaisemmalta asukkaalta Nestori Rajalalta. UPM vuokrasi Rajalan kämpän Sahalahti-seuralle. Vuosina 2004–2005 rakennus kunnostettiin talkoovoimin, mistä lähtien rakennus on toiminut moninaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä ja kohtaamispaikkana.

Kylän keskeisiä rakennuksia

11) Kuohenmaa on valittu Pirkanmaan vuoden kyläksi vuonna 2015. Kuohenmaa sai oman koulun jo vuonna 1892, ja koulurakennus rakennettiin 1920. Koulun toiminta lakkasi vuonna 1970, mutta myöhemmin kyläläiset päättivät vuokrata kylän sydämen, kyläkoulun. Yhteisö on järjestänyt talkoilla lukuisia tapahtumia, remontoinut kiinteistön ja ylläpitää useita liikuntamahdollisuuksia.

12) Lepokoti eli Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti aloitti toimintansa vuonna 1910. Martta Aarnikotkan taiteilijasuhteiden ansiosta paikka on tullut kuuluisaksi taiteilijavieraistaan, jotka ovat työskennelleet tai viettäneet lomiaan talossa pelaten, saunoen, uiden ja musisoiden sekä tehden retkiä lähiympäristöön, kuten Kirkkoharjulle. Vierailijajoukkoon kuuluivat Sibelius, Mannerheim ja Markus-setä. Nykyään Lepokoti on säätiön ylläpitämä kokous- ja tapahtumapaikka.

Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Kangasalla perjantaista sunnuntaihin 9.11.9.2016.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös