Koti Uutiset Tuulimäen tiimillä on ajantasaista nepsy-osaamista – lastenkoti täyttää tänä vuonna 20 vuotta

    Tuulimäen tiimillä on ajantasaista nepsy-osaamista – lastenkoti täyttää tänä vuonna 20 vuotta

    0
    kuvistus: Pauliina Lindell

    Tuulimäessä Kangasalla on rauhallinen iltapäivä. Talon asukkaat, seitsemän 9-16-vuotiasta, ovat vielä koulussa. Kesken vierailun ovikello kuitenkin soi ja kolmosluokkalainen palaa koulusta.

    Työvuorossa olevat Sari Laurell ja Petteri Perttula pyörittävät talon pyykkihuoltoa ja valmistelevat iltaruokaa talon isossa keittiössä. Tunnelma on kodinomainen.

    – Monet lapset puhuvatkin Tuulimäestä, että tulevat kotiin, Laurell toteaa.

    Kodinomaisuus syntyy normaaleista arkipuuhista: sijaishuoltoa tarjoavassa lastenkodissa tehdään yhdessä normaaleja arjen asioita, kuten siivotaan, laitetaan ruokaa, harrastetaan, tavataan kavereita tai vaan ollaan.

    Laurellin mukaan toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus erottavat kuitenkin Tuulimäen tavallisesta kodista. Mielenterveyteen, neuropsykiatriseen valmennukseen ja ilmaisutaitoon painottuvassa lastenkodissa on turvallista kasvaa ja kuntoutua.

    Syyt lastenkotiin siirtymiseen vaihtelevat.

    – Lapsen kasvuolosuhteissa voi olla asioita, jotka vaarantavat kasvua, kehitystä tai terveyttä. Tai lapsi voi omalla toiminnallaan vaarantaa niitä, Perttula avaa.

    Ennen sijoituspäätöstä sosiaaliviranomaiset arvioivat tilannetta huolellisesti monelta kannalta. Perheille pyritään antamaan kaikki mahdollinen ennaltaehkäisevä apu. Sijaishuolto onkin viimeinen lastensuojelullinen toimenpide.

    – Tämä on oikeastaan sitten korjaavaa lastensuojelutyötä, Laurell kertoo.

    Sijaishuollon lähtökohta on väliaikaisuus. Tavoitteena on, että lapsi tai nuori palaa asumaan takaisin kotiin jossakin vaiheessa.

    Tuulimäessä asuvien sijoitusajat vaihtelevat yksilökohtaisesti. Toiset viipyvät muutaman kuukauden, toiset useita vuosia, jopa täysi-ikäisyyteen asti.

    Lastenkotiin tulevilla lapsilla voi olla taustalla rankkojakin kokemuksia. Siksi heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta vaaditaan monipuolista osaamista.

    Kangasalla on viime aikoina puhuttu neuropsykiatrisesti oireilevien lasten (nepsy) ja heidän perheidensä tuesta ja palveluista.

    Perttula kertoo, että Tuulimäessä on asunut nepsy-lapsia jo melko pitkään. Vaikka työntekijöillä oli kokemusta nepsy-lasten kanssa työskentelystä, johtaja Nina Malhonen ehdotti työntekijöille mahdollisuutta hankkia lisää osaamista.

    Työntekijät kokivat mahdollisuuden arvostavana eleenä ja lähtivät innolla mukaan. Koko henkilökunta on osallistunut vuoden kestävään neuropsykiatriseen valmentajakoulutukseen ja valmistuu keväällä.

    Koulutus antaa valmiuksia ennen kaikkea nepsy-lasten toimintaympäristön ja lähipiirin valmentamiseen.

    – Yhteiskunnassa pitäisi tehdä jotain, jotta neuropsykiatrisesti oireilevat voisivat elää parempaa elämää. Nepsy-lapset saavat hirveästi negatiivista palautetta. Se kääntyy lopulta siihen, että lapsi kokee, että hänessä on joku vika, Laurell toteaa.

    Neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ovat muun muassa ADHD, ADD, autismikirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä ja kielenkehityksen erityisvaikeudet.

    Esimerkiksi lapselta tai nuorelta, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD, odotetaan usein paikallaan pysymistä ja keskittymistä. Kun kaikki energia menee käyttäytymisvaatimusten täyttämiseen, vuorovaikutus vaikeutuu.

    Sen sijaan, että lapselta vaaditaan hänelle vaikeaa käyttäytymistä, pitäisi luoda lapselle sopiva oppimisympäristö.

    Toimintaympäristön muokkaaminen ei tarkoita, etteikö myös neuropsykiatrisesti oirehtivaa autettaisi ymmärtämään omaa käytöstään ja tunteitaan.

    – Ymmärrys lisääntyy sekä lähipiirillä että lapsella, Perttula tarkentaa.

    Sijoituksessa olevien lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset hallitsevat hyvin monenlaisia psykologisia teorioita ja menetelmiä. Niitä ei hyödynnetä erillisinä työkaluina, vaan ne ovat osa kokonaisymmärrystä ja ammattitaitoa. Esimerkiksi nepsy-valmennusta voidaan hyödyntää myös lapsilla, joilla ei ole neuropsykiatrisia oireita.

    Tuulimäki juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Laurell ja Perttula kokevat, että lastenkodin pitkän historian salaisuus on tiiminä toimiva työyhteisö, hyvä sijainti ja lasta kunnioittava kulttuuri.

    Myös verkostoituminen eri alojen toimijoiden kanssa on tärkeää. Tällä hetkellä Tuulimäessä tehdään yhteistyössä parin yrityksen kanssa odotettua jalkapallokenttää. Kentälle päästään toivottavasti pelaamaan porukalla heti kesän korvalla.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän