Työttömän leipä on usein tiukassa

0
Rosita Ahlgren on kokenut, että yhteiskunta ei tue ihmisiä tasavertaisesti. Työttömän ihmisen kohtaama tukien viidakko tuntuu joskus kohtuuttomalta.

Ruoka, asunto ja terveyspalvelut kuuluvat jokaisen suomalaisen perusoikeuksiin. Juttuhetki pitkään työttöminä olleiden kangasalalaisten kanssa kertoi, että jokapäiväinen leipä ei ole edelleenkään mikään itsestäänselvyys.

Työttömille tarkoitettu ilmainen ruokailu Helluntaiseurakunnan tiloissa on tullut tutuksi Rosita Ahlgrenille ja vastapäätä istuvalle Janikalle. Lounas on tarjolla joka toinen tiistai.

Kaikki mahdollinen apu tervetullutta, kun oma perhe elää pienten tulojen ja yhteiskunnan tukien varassa. Ilmainen ateria tulee todelliseen tarpeeseen.

Janika oli pitkään työttömänä selkäongelmiensa vuoksi. Elämäntilanne on kuitenkin muuttumassa uuden työpaikan myötä.

Ruuan hankkiminen lapsiperheelle ei ole helppoa varsinkaan työttömyyden aikana. Ruokakauppojen alennettujen hintojen tuotteet ovat tärkeä osa päivittäistä toimeentuloa.

– Käyn säännöllisesti etsimässä ja ostamassa kaupoista viimeisen päivän tuotteita, joiden hinnat ovat alennettuja, Janika kertoo.

Tavallinen viimeisen päivän tuotteen alennus on 30 prosenttia. Janika kiittää kauppoja siitä, että moni myymälä nostaa alennuksen 60 prosenttiin viimeisinä iltatunteina.

– Moni työssäkäyväkin hakee alennusruokaa. Meitä tarvitsijoita on moneen lähtöön.

Janika miettii ruuan hintaa yhtenä nyky-yhteiskunnan kummasteltavista ilmiöistä. Alkutuottajan ja kaupan asiakkaan välillä on monta välikättä, joista jokainen ottaa oman osuutensa kokonaishinnasta.

– Kauppojen isot hävikit pienenisivät, jos ruoka maksaisi vähemmän.

Yhteiskunta tukee työttömiä ja vähävaraisia. Rositan mukaan tukien ja palvelujen saaminen on kuitenkin välillä melkoista taistelua.

Muutto aikaisempaa parempaan vuokra-asuntoon vei rahatilanteen tavallista tiukemmalle. Rosita haki toimeentulotukea asunnon vuokravakuutta varten.

– Vastaus oli, että koska asunnon vuokra on liian kallis, en saa myöskään toimeentulotukea.

Koska uusi asunto oli todella tarpeen, edessä oli muista menoista tinkiminen, jotta rahaa riittäisi vuokravakuuden maksamiseen.

Asunnon saanti kunnan kautta on Rositan kokemuksen perusteella tuuripeliä. Tarjouksen kohteena oleva asunto sijaitsee usein syrjässä, huonojen kulkuyhteyksien takana.

– Paremmillakin paikoilla on usein vapaita asuntoja, mutta ne eivät tunnu olevan kaikkien tarvitsijoiden saatavilla.

Työttömän elämä on paljolti tasapainottelua erilaisten tukimuotojen kanssa. Kun yksi tuki nousee, toinen vastaavasti laskee.

Ennalta arvaamattomat asiat voivat aiheuttaa sen, että jokin tuki jää kokonaan saamatta.

Kunnan hallinto saa oman osuutensa kirpeistä arvioista ja kehittämistoiveista. Janika kokee, että luottamushenkilöt eivät osaa huomioida toimeentulonsa kanssa kamppailevien ihmisten tilanteita.

– Päättäjät ovat työssä käyviä ihmisiä, jotka tulevat kohtuullisesti toimeen. Siellä ei ole juurikaan meitä mattimeikäläisiä.

Janika uskoo, että monilla työttömillä olisi ajatuksia kehittää jotain uudenlaista toimintaa yhteiseksi hyväksi. Kunnan hallintorakenne ei tarjoa suoraan toimivia tapoja kuntalaisten osallistumiseen ja yhdessä tekemiseen.

Kangasala-talo on esimerkki paikallisesta tarjonnasta, joka on vähävaraisten ulottumattomissa. Näyttelyt ja tapahtumat toisivat vaihtelua ja sisältöä elämään.

– Meitä ei tarvitse pitää kuin kukkaa kämmenellä. Mutta jos saisimme pääsymaksuissa vähän vastaantuloa, se olisi jo jotain.

Juttu kuuluu Kangasalan Sanomien Suomi 100 -juttukokonaisuuteen, joka julkaistiin 29.11.2017 lehdessä ja lehden digipalvelussa Raitissa.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.