Koti Pääuutiset Tyylikkyys näkyy ihmisen koko olemuksessa – muotitaiteilija esittelee elämäntyöstään tehtyä kirjaa Kangasala-talossa

Tyylikkyys näkyy ihmisen koko olemuksessa – muotitaiteilija esittelee elämäntyöstään tehtyä kirjaa Kangasala-talossa

0
Tammi tietäjän on puu, tammen alla viisastuu. Matti Seppänen halusi tulla kuvatuksi suuren tammen alla.

Istahdamme muotitaiteilija ja taiteilijaprofessori Matti Seppäsen lapsuudenkodin, nykyisen kesäkodin tuvan pöydän ääreen – minä kuulemma perinteiselle toimittajan paikalle ja Seppänen minua vastapäätä.

Tapaamista sopiessamme kävi selväksi, ettei haastateltavaani varsinaisesti houkuttele jutella trendivaatteista tai -väreistä eikä liioin muodistakaan. Siis sellaisesta joka täyttää ketjuliikkeet ja naistenlehtien sivut.

Muotitaiteilija ei myöskään halua esitellä ventovieraille vaatekaappinsa sisältöä. Hänen mielestään se ja hänen pukeutumisensa etenkin kotioloissa ovat henkilökohtaisia ja intiimejä asioita.

Tyylistä, mausta ja tyylikkyydestä Seppäsellä sen sijaan riittää paljon sanottavaa, joten antaa ammattilaisen puhua niistä.

– Tyyli on varma pohja. Tyylikkyyttä joko on tai ei ole. Mutta on lohduttavaa, että mielestäni siinäkin voi kunnostautua.

Tyylillä ja muodilla on kimurantti suhde. Seppänen on joskus kirjoittanut tyylitajun ja muodin olevan erottamattomia silloin, kun muoti on todellista. Todellinen muoti on käyttäjiensä tyyliin ja kulttuuriin kytkeytyvää. Se ei siis ole niin sanottua pikamuotia, joka tunnetaan jatkuvista uutuuksista ja halvoista hinnoista.

Seppäsen mielestä pikamuodin tavoittelu on tie tuhoon, koska trendien kanssa ei voi kilpailla. Ne ovat aina askeleen edellä.

– Kun ostat vaatteen ja laitat sen päällesi, se ei ole enää muotia, hän toteaa.

Ajattomampi muotivaate sen sijaan kestää eri tavalla aikaa. Käyttäjänsä tyyliin sopiessaan se on muodikas vielä vuosien jälkeenkin, elivätpä trendit mitä vaihetta tahansa. Esimerkiksi todellisesta muodista sopivat Seppäsen Marimekolle vuosina 1999–2008 suunnittelemat Matti-mallistot. Peruspuvusto oli ajaton, ja sitä päivitettiin yleensä vain värejä ja materiaaleja vaihtamalla. Puvustoa täydensivät ajanmukaiset paidat, neuleet ja asusteet. Seppänen halusi vaatteiden kestävän kulutusta ja aikaa – olevan tyylikkäitä.

Seppänen ei viljele tyyli-käsitettä puhuessaan vain vaatteista ja pukeutumisesta. Hänen mukaansa tyyli rakentuu ja näkyy kaikessa: ihmisen olemuksessa, käytöksessä, asumisessa ja elämäntavassa.

Vuonna 1944 evakkotielle syntyneen Seppäsen perhe asettui Vääksyn kartanosta lohkaistulle Kallionpää-nimiselle pientilalle.
Äiti ja isä kasvattivat Seppäsen itsevarmaksi ja nöyräksi mieheksi. Isä neuvoi poikaansa kulkemaan aina pää pystyssä, mutta kunnioittamaan muita.

Terveellä itsevarmuudella ja nöyryydellä varustettu ihminen on tyylikäs, sillä hän uskaltaa olla juuri sellainen kun on,
mutta tulee toimeen kaikkien kanssa.

– Minulla on syvä sisäinen rauha. En välitä, mitä minusta puhutaan. Voin hullutella menemään tai sanoa haluavani olla vain hiljaa.

Raha ja tyylikkyys kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Tyylikkyys ei kuitenkaan ole suora seuraus varakkuudesta. Seppäsen mielestä katastrofaalisin lopputulos syntyy rahan ja huonon maun yhdistyessä. Silloin kalliisiin brändeihin verhoutuminen vaikuttaa helposti rikkaiden pröystäilyltä.

Vähällä rahalla ja hyvällä ­maulla taas pääsee pitkälle. Tyylikkyys ei edellytä kalliita vaatteita. Tämän Seppänen huomasi jo lapsena. Vaikka valinnanvaraa ei ollut paljon, vanhemmat pyrkivät aina pukeutumaan siisteihin ja puhtaisiin vaatteisiin. Isän mielestä köyhänkin miehen kenkien tuli kiiltää.

Seppäselle nautinnot ja rakkaus ovat elämän tärkeimpiä asioita. Työhön hän on suhtautunut intohimolla ja palolla saadakseen ihmiset ymmärtämään, että muoti on taidetta ja osa kulttuuria.

– Tein työtä niin kuin eläisin ikuisesti. Rakastan niin kuin kuolisin tänään.

Seppänen juhlii tänä vuonna 50-vuotista muotitaiteilijuuttaan. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2015.

– Olen päättänyt, että en tee enää työtä. Minulta kysytään, että mitä sitten teet. Vastaan, että toljotan. Sitten siirryn toiseen paikkaan ja toljotan, pian 75 vuotta täyttävä taiteilija toteaa.

Kuten hektinen kulutuskeskeinen pikamuoti, myös nykyajan kiireinen elämäntyyli saa pian 75-vuotiaalta Seppäseltä
sapiskaa. Hän haluaa ehtiä olemaan, tuntemaan ja ihmettelemään.

– Säälin heitä, jotka eivät osaa pysähtyä, levätä ja olla hiljaa.

Jutussa on käytetty myös vuonna 2019 ilmestynyttä Pirkko Vekkelin (toim.) Matti Seppänen, Elämäntyönä muotitaide -teosta. Matti Seppänen esittelee kirjaa Kimmon päivänä torstaina 2.8. kello 15 Kangasala-talossa. Vapaa pääsy.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän