Koti Pääuutiset Karjattomuus vaatii maatalausyhtymä Sipilältä kekseliäisyyttä, koska jostain on saatava lannoitetta – tilalla...

Karjattomuus vaatii maatalausyhtymä Sipilältä kekseliäisyyttä, koska jostain on saatava lannoitetta – tilalla on testattu esimerkiksi festarivirtsaa

0
Kari Sipilä (vas.) ja Juha Sipilä ratkovat tilan lannoitus- ja energiapulmia erilaisilla kokeiluilla. Liitännäiselinkeinona veljekset vuokraavat juhlatila Roineen Helmeä.

Maatalousyhtymä Sipilän veljeksissä on hieman Pelle Pelottoman vikaa. Sähkö- ja automaatioinsinööri Kari Sipilä ja datanomi Juha Sipilä ovat ottaneet osaa muun muassa kompostointi- ja lannoituskokeiluihin sekä kehitelleet polttopuiden tuotantoa.

Yhteistyökokeilut linkittyvät maatiloille oleellisiin ravinteisiin ja energiaan. Pääasiassa tilalla tuotetaan kauraa ja ohraa.

– Koska meillä ei ole karjaa, tarvitsemme lannoitteita ulkopuolelta, Kari Sipilä perustelee kokeiluintoa.

Parhaillaan tilan entisessä navetassa hyrrää pikakompostori, jolla tehdään erilaisia testiajoja Digi Toilet Systems Oy:n kanssa. Tarkoituksena on valmistaa kierrätyslannoitetta raaka-aineesta, jota saadaan muu muassa Tampereen Hiedanrannan kuivakäymälöistä.

Kompostori hygienisoi käymäläjätteet vuorokaudessa, ja syntyneestä ravinnetomusta puristetaan pellettejä.

– Meillä kokeiltiin myös pellettien levitystä, mutta tavallisen kylvökoneen säätöalue ei ihan riittänyt, Kari Sipilä kertoo.

Pikakompostorikokeilu on henkistä jatkoa niin sanotulle festarivirtsalle. Kolmen kesän ajan tilalla testattiin lannoitteena ihmisvirtsaa Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) ja Käymäläseura Huussin kanssa.

Yhteistyö oli hedelmällistä, sananmukaisesti.

– Apulantaankin verrattuna kasvit kasvoivat koealoilla hyvin.

Kari Sipilän mukaan Tamk ei kuitenkaan saanut rekisteröityä virtsaa lannoitteeksi, koska typen määrää ei saatu vakioitua EU:n vaatimiin raja-arvoihin.

Käymäläseura palkitsi kuitenkin maatalousyhtymän Vuoden huussiteosta Kultaisella talikolla 2018.

Tänä syksynä puun kuivausta klapikehikoissa kokeillaan kuivauskentällä. Juha Sipilä näyttää klapikehikon paikan.

Kari Sipilän mukaan fosforia tuottavat esiintymät ehtyvät ja typen tuottaminenkin linkittyy fossiilisiin polttoaineisiin. Koska apulannan hinta kallistuu jatkuvasti, askarruttaa ravinteiden hankinta muitakin kuin ainoastaan lehmätöntä hämäläistilaa.

– Jos näin löytyisi jossain vaiheessa jokin ratkaisu, Juha Sipilä perustelee kokeiluintoa.

Toistaiseksi tilan lannoitevajetta ratkotaan myös naapuriyhteistyöllä: Sipilöiden oljet vaihtuvat naapuritilan lantaan. Kari Sipilä on mukana Tamkin projektissa, jossa tarkoituksena on rakentaa sähkötraktori.

– Sanotaanko näin, että laskukoneen kanssa on kiva leikkiä, Kari Sipilä virnistää.

Homeetonta ja roskatonta polttopuuta

Juha ja Kari Sipilän mukaan polttopuiden tuotanto kaipaa sekä automaatiota että parempaa laatua.

– Monesti puu tehdään kosteana muovisäkkeihin, joihin se sitten homehtuu, Kari Sipilä väittää.

Juha Sipilä on koettanut parantaa pilkkeiden laatua klapikehikon avulla. Tavoitteena on homeeton, kuiva ja roskaton puu.

– Tarkoituksena oli saada kuljetettua kätevästi pieniä määriä polttopuuta taajamiin niin, että ne saa lastattua kehikoissa peräkärryyn, Juha Sipilä kertoo lähtökohdista.

Kehikkoa on helppo käsitellä pienkuormaajalla, mutta kehikko kulkee vielä asiakkaan pihassakin nokkakärryllä. Yli kymmenen vuoden kehittelyn jälkeen ollaan vaiheessa, jossa käsityö pyritään minimoimaan.

Nyt kokeillaan isompien määrien kuivattamista kuivauskentällä. Tien varressa on Metsänhoitoyhdistykseltä ostettua koivurankaa.

Tuunatun klapikoneen vieressä pellolla taas pötköttää parijonossa parruja, joiden päällä klapeja on tarkoitus kehikoissa kuivattaa. Juha Sipilän mukaan kehittely on hidasta, koska yhden menetelmän testaamiseen menee vuosi.

– Myyntihinnassa laatu ei vielä näy, mutta ainakin kuivat klapit saa myytyä hyvin eteenpäin, Juha Sipilä toteaa.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän