Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

VAALIT 2019 | Konkariedustajat neuvovat, miten homma hoidetaan kotiin

Kangasalta eduskuntaan ponnistaneilla entisillä kansanedustajilla on parlamenttityöstä yhteensä 36 vuoden kokemus viideltä eri vuosikymmeneltä. Pertti Turtiaisen (vas.) yhden kauden mittainen pesti osui vuosituhannen vaihteeseen, Pentti Lahti-Nuuttilalle (sd.) kertyi 1970-luvun lopusta 16 vuotta edustajakokemusta ja Heikki A. Ollilalle (kok.) sama määrä kahdesta jaksosta. Tuorein ex-edustaja on Ollila, joka istui Arkadianmäellä vielä vuonna 2011.

Uutiset - 6.4.2019 kello 9.00
VAALIT 2019 | Konkariedustajat neuvovat, miten homma hoidetaan kotiin
Heikki A Ollila ja Pentti Lahti-Nuuttila kuvattiin eduskunnassa syyskuussa 1994, kun oli käynyt ilmi, että Tampereen seutu oli pudonnut EU:n taantuvien teollisuuspaikkakuntien tukialueen ulkopuolelle. Se merkitsi sadan miljoonan markan tukimenestystä.

Kysyimme konkarikolmikolta puhelimitse, miksi paikkakunnalta olisi hyvä saada oma kansanedustaja, ja millaisia näkemyksiä heillä on eduskuntatyöhön. Kenelläkään nykyisistä ehdokkaista ei ole vielä kokemusta kansanedustajan pestistä.

Kampanjavaiheessa ehdokkaiden valta näyttäytyy lähes rajattomana. Pertti Turtiaisen mukaan lupaukset ovat usein ylitsevuotavia.

– Kaikki lupaavat kaikille kaikkea, jämsäläistynyt Turtiainen hymähtää.

Kolmikon mielestä parlamentin luonne jo sinällään rajoittaa yksittäisen kansanedustajan vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti. Lainsäädäntö- tai talousarviotyössä harvoin mennään kuntatasolle. Joskus voi kuitenkin avautua tilaisuuksia, joissa voi edistää oman vaalipiirin tai paikkakunnan hankkeita, siitä esimerkki myöhemmin.

Konkarit nostivat asiantuntemuksen ja yhteistyötaidot keskiöön vaikutusvallan välineinä. Valiokunnat taas ovat väylä sekä asiantuntemuksen hankkimiseen että sen esittelyyn yli puoluerajojen. Osaamisen kautta saadulla sananvallalla taas voi ohjata päätöksentekoa.

Jollain asiantuntemus tulee ammatin tai aiempien luottamustehtävien kautta, toinen hankkii ne eduskunnassa esimerkiksi valiokuntatyöskentelyn kautta.

– Se mihin valiokuntaan pääsee määrittää paljon sitä, mihin kannattaa keskittyä, muun muassa koulutus- ja kulttuuriasioihin aikanaan sivistysvaliokunnassa perehtynyt Lahti-Nuuttila tietää.

Ollilan mukaan asiantuntemuksen kerryttäminen ei tapahdu hetkessä, mutta se kannattaa. Joka suuntaan ei kannata hosua. Osaaminen ja näkyvyys tuovat vaikutusvaltaa.

– Asiantuntemuksen kautta pääsee vaikuttamaan sekä omassa ryhmässä että eri ryhmien välillä esimerkiksi valiokunnissa. Myös mediaa kiinnostaa, jos edustajalla on sanottavaa. Perehtyneisyys edesauttaa uralla ja tekee työstä mielekästä, Ollila opastaa.

Turtiaisen mukaan asioihin paneutuminen on vähentynyt, ja edustajat hakevat julkisuudessa poliittisia irtopisteitä heppoisin perustein. Hänen mielestään edustajan pitäisi jättää kunnalliset, maakunnalliset tai muut luottamustehtävät pois ja keskittyä kansanedustajan vaativaan työhön.

Ollila taas näkee asian hieman toisin. Hänen mielestään kansanedustaja pystyy vaikuttamaan maakunnan tai paikkakunnan asioihin varsinaisen edustajan työn sivutuotteena.

– Edustajan työssä tapaa valtavasti ihmisiä, järjestöjen edustajia, virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. Näiden verkostojen kautta avautuu ovia, ja sitä kautta voi vaikuttaa esimerkiksi alemman tason päätöksentekoon, Ollila kertoo edustajan työn luonteesta.

Asiantuntemuksen lisäksi ex-edustajat korostavat verkostoitumista ja yhteistyötä, mikäli aikoo saada asioita eteenpäin.

– Yhteistyötä kannattaa tehdä yli puoluerajojen alueen muiden edustajien kanssa. Heidän kanssaan voi edistää maakunnallisia tavoitteita, Turtiainen toteaa.

Lahti-Nuuttilan mukaan esimerkiksi Pirkanmaan liitto pitää huolen siitä, että maakunnalliset tarpeet nousevat päätöksentekoon talousarvion laatimisen yhteydessä.

Alueellisista hankkeista Turtiainen nostaa esiin ratahankkeet Helsingistä Tampereelle ja edelleen Jyväskylään.

Ollilan mukaan 9-tien kehittäminen ja Tampereen läntinen kehätien edistäminen olisi hyvä saada tuleviin hankkeisiin.

Vaikka yksittäisen edustajan suorat vaikutusmahdollisuudet ovat suppeat, voivat pitkäjänteinen työ ja hyvä tuuri nytkäyttää hankkeita maaliin.

– Omalla edustajalla voi määräraha-asioissa olla yllättävän suuri merkitys, mutta puurtamista se vaatii, Lahti-Nuuttila tietää.

Ollilalle tällainen paikallinen tähtihetki sattui vuonna 2010 valtionvarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajana.

– Ranta-Koiviston toisen rampin rakentaminen oli aina siirtynyt. Kun valtiovarainvaliokunta lisäsi tiehankkeiden rahoitusta, niin silloin sovittiin, että sen avulla toteutetaan myös ramppihanke, Ollila kertoo.

Ollilan mukaan paikallinen edustaja voikin huolehtia siitä, ettei hankkeissa niin sanotusti etuilla. Omalla edustajalla on kaupungille tai kunnalle myös imagollista merkitystä.

Kaikkien mielestä kangasalalaiselta edustajalta on lupa edellyttää yhteydenpitoa äänestäjiin ja muihin sidosryhmiin. Muuten Lahti-Nuuttila toivoo ehdokkaaltaan selkeää aate- ja arvopohjaa ja Turtiainen toivoo rehellisyyttä.

– Vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun rakentaa toimivat vuorovaikutusyhteydet oman vaalipiirin ihmisiin ja organisaatioihin. Jos valiokunnista tulee yksi asialista, niin valppautta vaatii myös vaalipiiristä tulevat asiat, Lahti-Nuuttila kertoo.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös