Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

Väkevästi paikallinen fantasiamusikaali tekee nuorista tähtiä

Kangasala-talon estradilla pyörähtelee lavan täydeltä leveitä, renessanssihenkisiä hameita, joiden alta vilkkuvat iloisesti tennarit. Siis nuo 2010-luvun jalkineet, joissa nuoret kulkevat läpi vuoden kesät talvet.

Kulttuuriuutiset - 23.1.2019 kello 14.12
Kangasalan Sanomat | Tuula Ruusumaa
Väkevästi paikallinen fantasiamusikaali tekee nuorista tähtiä
Näyttävät joukkokohtaukset mahtuvat hienosti Kangasala-talon lavalle. Kuva | Samu Toivonen

Ensin se hieman hämmentää. Onko puvustus jättänyt työnsä puolitiehen?

Pian tähän yksityiskohtaan kuitenkin tottuu ja lopulta se saa merkityksellisyyden, johon kiteytyy paljon koko huikean koulumusikaalin sisällöstä.

Kangasalan lukion kantaesityksessä, Hullu Prinssi -fantasiamusikaalissa nykyaika kietoutuu menneisyyteen – kuin tennarinnauhat hameenhelmoihin.

Faktat leikkivät tilkkutäkkimäisessä kerronnassa fiktion kanssa, eikä se suuremmin haittaa, koska sanoma on väkevää.

Hullu Prinssi on tekijöilleen – lähes 70 lukion opiskelijalle, heitä auttaville aikuisille ja isohkolle joukolle lukion entisiä oppilaita – kokemus, joka ei varmasti unohdu koskaan.

Tarinaan on kirjoitettu vahvoja naishahmoja. Kaarina Hannuntytär (Iiris Ryhänen), Suomen herttuan Juhanan frilla, rakastajatar, leiskuu lavalla oranssinpunaisessa hameessaan kuin tuli.

Kaarinan herkkä olemus saattaa hämätä. Hänen mielitiettynsä Juhana aikoo avioon puolalaisen Jagellonican sukuun kuuluvan prinsessan kanssa, mutta Kaarina ilmoittaa napakkaan sävyyn omat ehtonsa:

– Lapset jäävät minulle. Tarvitsen neljä taloa ja kaksi kartanoa. Pidän omat koruni ja kankaani ja tästä lähtien valitsen mieheni itse.

Vääksyn kartanon tuleva Kaarina-rouva pukee omalla tavallaan sanoiksi sen, mistä moni muu musikaalin naishahmo salaa unelmoi – itsemääräämisoikeudesta.

– Jospa valtias maan olla voisin, joka tyttö sais koulutuksen. Siskoille menneen, tulevan, soisin ett ois nainenkin täysihminen, laulavat Jagellonican sisarukset (Saana Hellsten, Hanna Kainisto, Anni Tervakangas ja Elli Nieminen) kvartettina yhdessä koko musikaalin huikaisevimmista laulukohtauksista.

Ei siis ihme, että nykyajasta Herran vuoteen 1562 pudotettu Martina Meri (Liina-Lotta Hakamäki) katselee ihmeissään ympärilleen ja tulee mielipiteidensä vuoksi lähes tuomituksi.

Hakamäellä on musikaalissa valtaisa rooli, hän on lavalla lähes koko esityksen ajan. Häntä kantaa kuitenkin vahva laulu ja lavakarisma, jota on koeteltu jo useaan otteeseen myös ammattiteatterin lavalla.

Martinan vastinpari, Magnus Vaasa (Juho Lahdelma) esiintyy ja laulaa vahvasti naispääosan rinnalla. Lahdelmalla on myös vahva räp-ääni, jossa oli kaikuja itsestään Cheekistä.

Unohtaa ei sovi myöskään muita mainioita mieshahmoja, kuten kirjuri Finneä (Pekka Pantsu), joka koittaa kaikin tavoin tallentaa historiaa tuleville polville.

Erityisen vahvan roolisuorituksen tekee Roosa Kalliovalkama Herra Hannuna, Kaarinan isänä. Karaktäärissä on sellaista tummaa uhoa, että katsoja melkeinpä toivoo, ettei törmäisi moiseen hahmoon pimeällä kadulla.

Ei ole sattumaa, että Herra Hannu on puettu muista poiketen vahvoihin väreihin, muun muassa tummanpunaiseen. Disney-sukupolvelle, jota koko näyttelijäkaarti edustaa, se on ehdottomasti pahiksen väri.

Vaikka eihän Hannu sinänsä pahis ole, hän vain toivoi tyttärelleen parasta ja ehkä hieman itselleenkin siinä sivussa.

Tässä musikaalissa on parasta se, että se tarjoaa muillekin kuin pääosan esittäjille mahdollisuuden loistaa. Koulumusikaalille tärkeä yhteisöllisyyden kokemus syntyy yhdessä tekemisestä.

On aivan selvää, että musiikinopettaja Maija Koskenalusta, käsikirjoittaja Hanna Suutela ja ohjaaja Disa Kamula ovat tehneet suurtyön, josta kuullaan vielä.

Koulumusikaalien käsikirjoituksia ei ole liikaa tarjolla. Kangasalla syntynyt Hullu Prinssi kuullaan taatusti vielä monta kertaa eri puolilla Suomea.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös