Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Väkivallan laajuus oli yllätys

Uutiset - 4.10.2017 kello 12.55
Kangasalan Sanomat / Pekka Kaarna
Väkivallan laajuus oli yllätys
Politiikan tutkimusta opiskeleva Janne Riitakorpi on seurannut Katalonian vaiheita aktiivisesti jo vuodesta 2012 lähtien. Huolimatta Espanjan poliisin toimista vaalipäivä oli useimmilla äänestyspaikoilla varsin rauhallinen.

Katalonia äänesti viime sunnuntaina itsenäisyydestä. Ennakkotunnelmat olivat kireät, sillä Espanja oli antanut poliisille tehtäväksi estää perustuslain vastaiset vaalit.

Vaalipäivästä tuli katastrofi. Äänestystä paikan päällä seurannut Janne Riitakorpi kertoo, että vaalien tulos jäi poliisin kovien otteiden varjoon. 

­– Jotain oli odotettavissa, mutta poliisin väkivallan laajuus oli yllätys. Peräti 900 ihmistä loukkaantui. Katalaanit järkyttyivät, Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta opiskeleva Kangasalan lukion kasvatti kertoo.

Hän arvioi, että juopa Katalonian ja keskushallinnon välillä on tapahtuneen jälkeen syvempi kuin koskaan.

Katalaanit saivat lisäuskoa asialleen ja sympatiaa yli rajojen.  Espanja taas hirttäytyi entistä tiukemmin itsehallintoalueen itsenäisyyspyrkimysten juurimiseen.

Pääministeri Mariano Rajoyn paineet Katalonian irtautumishankkeiden murskaamiseksi ovat kansanäänestyksen jälkeen vain kasvaneet. Riitakorpi arvelee, että Rajoyn johtaman vähemmistöhallituksen toimintakyky on myös heikentynyt. Baskien kansallispuolue on jo vetänyt tukensa maan ensi vuoden budjetilta.

– Todennäköisesti Espanjassa mennään ennenaikaisiin vaaleihin, viimeistään parin vuoden sisällä.

 

Myös Espanjan maineelle Katalonian tapahtumat ovat olleet kova kolaus. Vaikka kansanäänestyksen väkivaltaisuudet toivat Katalonialle sympatiapisteitä, tuen laajuuteen on hänestä turha tuudittautua. Mikään valtio ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoittanut tukevansa sen itsenäistymispyrkimyksiä.

Mikäli itsehallintoalue päättää julistautua itsenäiseksi, prosessi kansainvälisen tunnustuksen saamiseen on tavattoman pitkä jos lainkaan mahdollinen.

 

Espanjan sisällä Katalonian kansanäänestykselle ei juuri herunut myötätuntoa.

– Enemmistö espanjalaisista on kovasti katalaanien itsenäistymistä vastaan. Tosin Baskimaassa heitä on aina tuettu, mutta tilanne on siellä hyvin erilainen kuin Kataloniassa.

Katalaanit itsekään eivät ole itsenäistymisaikeissaan yksituumaisia. Aluehallitus ja -parlamentin enemmistö ajavat Espanjasta irtautumista, mutta kansan mielipide jakautuu kahtia.

Se, että itsenäisyyden kannattajat voittivat sunnuntaisen kansanäänestyksen, ei ollut kenellekään yllätys. Irtautumisen vastustajat jättivät vaalit väliin.

– Vaikea tilanne. Toinen puoli väestöstä pitää ottaa huomioon käy lopulta kuinka tahansa.

 

Tilanteen ratkaiseminen on vaikeaa, sillä Espanjan ja Katalonian hallitukset ovat näkemyksiltään kaukana toisistaan. Kompromissiratkaisu ei ainakaan tässä vaiheessa näytä realistiselta. Yleislakko on jo nähty.

Riitakorpi pelkää, että tilanne kärjistyy lähiaikoina entisestään. Hänestä on epätodennäköistä, että Espanja tarjoaisi Katalonialle nyt mitään varteen otettava itsenäisyyden vaihtoehdoksi, kun se ei ole tehnyt sitä aikaisemminkaan.

Toisekseen Espanja tuskin seuraa toimettomana, jos Katalonia ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ryhtyy valmistelemaan itsenäisyysjulistusta.

Riitakorven mielestä Espanjan hallituksen olisi pitänyt jo vuosia sitten valita toinen tie emämaan ja Katalonian itsehallintoalueen välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Se olisi johtanut neuvotteluihin, kenties lailliseen kansanäänestykseenkin.

Periaatteessa tie on edelleen käyttökelpoinen.

– Jos Espanja tarjoaisi itsenäistymisen vaihtoehdoksi esimerkiksi laajempaa itsehallintoa ja oikeutta päättää siitä, enemmistö katalaaneista valitsisi tämän tien.

 

Janne Riitakorpi

Ylioppilas: Kangasalan lukio 2013.

Opiskelee: Tampereen yliopistossa politiikan tutkimuksen maisteriohjelmassa.

Työskentelee: syksyn 2017 työharjoittelijana Diplocatissa, Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.

Seuraa/seurannut: Kataloniaa vuodesta 2012 alkaen, julkaissut aiheesta runsaasti kirjoituksia. Myös muut itsenäisyysliikkeet, esimerkiksi Skotlanti, kiinnostavat. 

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös