Vedenkorkeus Längelmävedellä huipussaan lähipäivinä – noussee historiallisen korkeaksi

0
Längelmäveden pinta on kohonnut marraskuun alkupuolelta kaiken kaikkiaan 80 senttiä.

Loppusyksystä saakka jatkunut vedenpinnan nousu Längelmävedellä saavuttanee huippunsa lähipäivinä, noin kaksi kuukautta keskimääräisiä keväitä aikaisemmin.

Suomen ympäristökeskuksen ennusteessa vedenkorkeuden arvioidaan olevan ylimmillään maalis-huhtikuun taitteessa. Vaikka Längelmäveden pinta on nyt ylhäällä, ei mainittavia tulvavahinkoja ole Kangasalla odotettavissa.

– Tilannetta helpottaa sääennuste, jonka mukaan lähipäivinä ei ole odotettavissa sateita. Se auttaa muutenkin yleistä vesitilannetta, sanoo vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Valuma-alueella olleet vähät lumet ovat jokseenkin sulaneet. Jäljellä olevat rippeet Längelmäveden pohjoisosissa eivät sanottavasti vaikuta järven vesitalouteen.

Längelmäveden pinta Kaivannon mittauspisteessä oli sunnuntaina NN-asteikon tasolla 84,40 metriä. Ympäristökeskuksen ennusteen mukaan se voi nousta vielä runsaat viisi senttiä.

Korkein havaittu kevättulvan taso on ollut 84,68 metriä kesäkuun alussa 1988.

Kuivuudesta tulvaan kuukaudessa

Viime kesä oli kuiva, minkä seurauksena Längelmäveden pinta oli keskiarvoja matalammalla vielä marraskuun alkupuolella. Loppusyksyn sateet toivat kuitenkin runsaasti vettä järvialtaaseen.

– Kuukaudessa noustiin kuivuudesta tulvaan. Se oli käsittämätöntä, Mäkelä kuvailee vedennousun nopeutta marras-joulukuussa.

Vielä marraskuun ensimmäisellä kolmanneksella Längelmävesi oli tasolla 83,60. Jouluna vettä oli jo puolisen metriä enemmän. Kaikkiaan Längelmäveden pinta on kohonnut marraskuun alkupuolelta 80 senttiä.

Päättynyt talvi oli sääoloiltaan poikkeuksellinen. Pysyvää lumihankea ei juuri muodostunut, vaan lumet sulivat saman tien. Iso osa talven sadannasta tuli vetenä.

Vaikka Längelmäveden pinta on nyt ylhäällä, ei mainittavia tulvavahinkoja ole Kangasalla odotettavissa.

Sateiden seurauksena maakunnan luonnontilaisten järvien vedenpinnat nousivat kevään kynnyksellä poikkeuksellisen ylös, laajalti tavanomaisia kevättulvia korkeammalle.

– Vanhimmat havainnot vedenkorkeudesta Pirkanmaalla ovat 1860-luvulta, eikä mittaushistoriassa ole koskaan mitattu maaliskuun alussa näin suuria vedenkorkeuksia, Mäkelä sanoo.

Korkeiden vedenpintojen takia Pirkanmaalla on jouduttu hakemaan poikkeuslupia järvien säännöstelyyn, ettei tulvatilanne Kokemäenjoen varrella pahenisi.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.