Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Viljalle mieluinen kesä

Uutiset - 17.8.2017 kello 8.30
Kangasalan Sanomat / Mika Säpyskä
Viljalle mieluinen kesä
– Meillä syysvehnä talvehti melko hyvin. Kerran niiden päällä oli jääkenttä ja ajattelin, että koko sato on pilalla, mutta jää suli sopivasti, Markku Niemi kertoo syysvehnästä, jonka satonäkymät vaikuttavat viileän ja sateisen kesän jälkeen varsin hyviltä.

Vaikka kesä on ollut melko kostea ja viileä, viljoja olosuhteet ovat miellyttäneet.
– Kasvustot näyttävät tosi hyviltä, varsinkin syysvehnän osalta. Seuraavat viikot ratkaisevat nyt paljon. Jos aurinko paistaa ja on lämmintä, sato-odotukset ovat hyvät, Kangasalan Haapaniemessä tilaa pitävä Markku Niemi miettii.
Niemen ja vaimonsa Nina Wessbergin tilalla on viljelyksessä noin 50 hehtaaria peltoa. Niillä kasvaa tänä vuonna syys- ja kevätvehnää sekä kauraa.
Niemen mukaan usein yksi tai muutama peltolohko kasvaa muita huonommin, mutta nyt kaikki lohkot näyttävät varsin hyviltä.
Niemi toteaa, että savimaapelloilla vilja alkaa valmistua kuumina kesinä usein liian aikaisin. Viileä kesä ja sopiva kosteus ovatkin nyt auttaneet viljojen kehittymistä.
– Vanhan kansan mukaan vilu viljan kasvattaa. Nyt on satanut usein, muttei lopulta kovinkaan paljoa. Kasvitautejakaan ei ole pahemmin ollut, vaikka onkin ollut kosteaa.
Vaikka Pro Agrian tietojen mukaan rankat sadekuurot ovat lakoonnuttaneet viljoja paikoin pahastikin, Niemen vainiot ovat välttyneet ukkoskuuroilta ja viljat ovat pysyneet pystyssä. Vain kaura on paikoin mennyt hieman lakoon.
Niemikin tietää, että Kangasalan lähikunnissa on alueita, joissa kasvustot ovat kärsineet pahoin liiasta vedestä.

Heinänteon kannalta kesä oli muutaman lähivuoden tapaan ongelmallinen, sillä pidempiä poutajaksoja oli harvassa.
Aikaisemmin Niemen ja Wessbergin maatilalla on tehty myös heinätöitä, mutta koska tilalla oli tarkoitus lopettaa lampaidenpito, heinätöihin ei ryhdytty.
– Mutta nyt meille jääkin muutama lammas. Ne saavat syötäväkseen ostoheinää, Wessberg naurahtaa.
Vaikka vettä onkin piisannut, Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesän sadesumma on ollut tilastollisen keskiarvon tienoilla, jopa sen alle. Kylmää on sen sijaan riittänyt, varsinkin heinäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa kolea.
Pro Agriasta kerrotaan, että viljelykasvien kasvu ja kehitys on suurimmassa osassa maata keskimääräisestä jäljessä 10–14 vuorokautta. Aikaisemmilla kylvöksillä jäljessä ollaan viikon verran keskimääräisestä, pahimmillaan kuitenkin jopa kolme viikkoa.
Parhaiten kesän oikukkaissa olosuhteissa ovat pärjänneet aikaisin kylvetyt kasvustot.
Jos syksystä tulee kylmä ja märkä, kaikkea satoa ei saada välttämättä korjattua.
– Vielä ollaan kuitenkin toiveikkaita, Niemi toteaa positiivisesti.
Sadonkorjuuaika on Niemelle työntäyteistä aikaa. Omien viljojen lisäksi hän pui rahtia eli muiden viljoja. Viime vuonna kokonaispuintiala oli noin sata hehtaaria.
Tänä vuonna syysviljojen ja aikaisten ohrien puintien alkamista saadaan odotella arvioiden mukaan elokuun loppupuolelle asti. Täyteen vauhtiin kevätviljojen puintien odotetaan pääsevän vasta syyskuun puolivälissä, ja erityisesti myöhäisempien kylvösten puinti voi siirtyä lokakuun puolelle.
– Meillä on usein aloiteltu ohran puintia sorsastuksen alkaessa eli 20. elokuuta. Tänä vuonna puinteja ei saada vielä siihen aikaan käyntiin.
Jos elonkorjuuseen päästään hyvissä oloissa, rukiista ja syysvehnästä odotetaan keskimääräistä satoa suurimmassa osassa maata. Kevätviljojen sato arvioidaan normaaliksi tai normaalia paremmaksi.
Viljan hintojen Niemi toivoo vielä nousevan, sillä Suomessa hintataso on ollut muuta Eurooppaa matalampi. Ainakin avaushinnat antavat viitteitä hieman paremmasta.
– USA:ssa on riski, että siellä tulee huono sato. Se nostaisi hintoja myös täällä. Toivon hintojen kohoavan myös sen johdosta, että Kesko myi maataloustoimintojaan ruotsalaiselle Lantmännenille, joka on iso vilja-alan toimija Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Syysviljojen kylvömäärälle myöhästynyt sadonkorjuu tekee hallaa, sillä peltoja ei saada ajoissa kylvökuntoon. Niemi epäileekin, ettei heillä kylvetä syysviljoja tänä vuonna välttämättä lainkaan.
– Serkun kesantopellolle käyn kuitenkin kylvämässä luomuruista.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
~
Takaisin ylös