Wilma-viesti hämmensi – Loppuuko kouluilla kiertävän psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu? – sosiaali- ja terveysjohtaja kertoo, mistä on kyse

1
Kaupunki odottelee, saadaanko ministeriöstä hankerahaa psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamiseen myös ensi vuodelle. Kuvituskuva: Iclipart

Kangasalan Sanomiin otti yhteyttä huolestunut kangasalalainen vanhempi, joka oli saanut kouluasioiden viestintään käytettävän Wilman kautta viestin, jossa kerrotaan, että psykiatrisen sairaanhoitajan palveluiden tuotto loppuu ainakin toistaiseksi Kangasalan, Pälkäneen ja Anna Tapion yläkouluilla vuodenvaihteessa.

Viestissä kehotettiin ottamaan yhteyttä oman koulun kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan, jos oppilas kokee tarvetta keskustelukäynteihin.

Kysyimme kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajalta, mistä asiassa on kyse; eivätkö yläkoululaiset enää jatkossa saa psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita.

Miksi psykiatrisen sairaanhoitajan palveluiden tuottaminen loppuu, sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne?

– Nyt on ilmeisesti informoitu hyvinvointialuevalmistelun Pirsote-hankkeen puitteissa tämän vuoden aikana käynnissä olleeseen kokeiluun ”matalan kynnyksen mielenterveysapu kouluille” liittyvästä asiasta.

– Nykyinen Pirsote-hankerahoituspäätös on voimassa tämän vuoden loppuun. Kangasala on osallistunut myös Pirsote-hankkeen täydennyshakuun, mutta rahoituspäätöksiä ministeriöstä ei ole vielä tullut. Täydennyshaulla saatavan rahoituksen tarkoituksena on jatkaa nyt käynnissä olevia hyviä toimintatapoja myös ensi vuonna.

– Koska rahoituspäätöstä ei vielä ole, emme voi varmaksi sanoa palvelun jatkumisesta. Tämä olisi tietenkin ollut hyvä mainita vanhemmille kerrotussa informaatiossa. On harmillista, että rahoituspäätökset tulevat niin loppuvuonna, että tässä hallinnollisesta seikasta johtuen palveluihin tulee mahdollisesti katkos.2

Miten mielenterveyspalveluita nuorilla on käytössä ensi vuonna?

– Psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja on tarjolla muiden muassa nuorisopsykiatrian poliklinikalla, eikä olemassa olevaan palvelutuotannon resurssiin ole tehty mitään supistuksia.

– Yläkouluikäisillä ovat käytössään kouluterveydenhuollon, oppilashuollon (mm. koulukuraattori ja -psykologi), perusterveydenhuollon (lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto) ja erityistason (nuorisopsykiatrian poliklinikka) palvelut.

– Tavoitteena on, että myös hankerahalla toteutettua mielenterveysapu kouluille -palvelumuotoa pystytään jatkamaan, mutta sen jatkuminen edellyttää rahoittajalta vähintään vastaavan tasoista rahoituspäätöstä kuin vuosille 2019-2021.

Paljonko rahoitusta palvelumuodon toteuttaminen vaatisi?

–  Yhden sairaanhoitajan vuosikustannus on noin 45 000 – 48 000 euroa riippuen hoitajan kokemuksesta, joten sellaisesta summasta on kyse.

Onko vielä arvioitu, kuinka vaikuttavaa matalan kynnyksen mielenterveysapu on ollut?

– Kyseessä on vasta vajaan vuoden käytössä ollut kokeilu. Terveydenhuollon saralla harvoin pystyy vielä näin lyhyellä aikajänteellä tekemään tietoon perustuvaa, laajempaa vaikuttavuusarviota.

– Nuorten pahoinvointi ja avuntarve mielenterveysasioissa on kuitenkin lisääntynyt, ja jokainen nuori jonka psykiatrinen sairaanhoitaja on kohdannut, on varmasti hyötynyt avusta. Mutta emme pysty arvioimaan vielä näin lyhyellä ajalla, onko apu vähentänyt vaikkapa erikoissairaanhoidon kysyntää.

– Vaikuttavuusarvioinnin tekeminen sote-palveluiden ennaltaehkäisevistä palveluista on hankalaa, koska esimerkiksi vertailevaa tutkimusta ei pysty tekemään.

– Kvalitatiivista tutkimusta esimerkiksi asiakaskokemuksesta pystyisimme tekemään, mutta meillä on niin valtava pula sote-ammattilaisista tällä hetkellä, että yritämme vain tarjota palvelut apua tarvitseville ja tinkiä muusta.

MIKÄ?

Matalan kynnyksen mielenterveysapu kouluille

Kangasalan ja Pälkäneen alueilla alkoi matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän mielenterveysavun ”Mielen tuki” tarjoaminen yläkouluikäisille nuorille 10.5.2021.

Palvelumuoto on osa hyvinvointialuevalmistelun Pirsote-hanketta.

Mielen tuki -palvelumuodossa valtiolta saadulla hankerahoituksella palkattu psykiatrinen sairaanhoitaja on jalkautunut yläkouluille.

Tavoitteena on ollut vahvistaa mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta sekä tavoitettavuutta ja oikea-aikaisuutta.

Nuori on voinut ottaa yhteyttä psykiatriseen sairaanhoitajaan itse tai yhteydenoton ovat voineet jättää vanhemmat, opettaja tai terveydenhoitaja.

Psykiatriselle sairaanhoitajalle on päässyt juttelemaan 1–3 kertaa kerran, jonka jälkeen on tehty suunnitelma jatkosta ja ohjattu tarvittaessa jatkoavun piirin.

1 kommentti

  1. Jotta kenellekään ei jää liian aurinkoinen kuva, niin todettakoon, että jutussa luetellut palvelut ovat ns. teoriassa käytössä. Osaan jonot ovat pitkät, ja tehokas apu haasteellista tarjota. Supistamisen varaa ei todellakaan olisi ollutkaan, jo nykyisellään tilanne on usein todella huono. Toivottavasti tälle kokeilulle jatkorahoitus löytyy, nuorten (ja valitettavasti toki myös aikuisten) mielenterveyspalvelut tarvitsevat pikaisesti lisää resursseja.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.