Yhtenä aamuna vaimo jäi sänkyyn itkemään

0
Vaimonsa romahduksen jälkeen Henri kaipasi ensin käytännön apua lapsiperheen arkeen. Kriisin keskellä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen unohtui. Kuva: Iclipart
Vaimonsa romahduksen jälkeen Henri kaipasi ensin käytännön apua lapsiperheen arkeen. Kriisin keskellä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen unohtui. Kuva: Iclipart

Jos on asioilla taipumus järjestyä, on niillä myös taipumus mutkistua ja mennä jopa solmuun. Tästä löytyy kokemusta kangasalalaiselta Henriltä, jonka elämä suistui tutulta ja turvalliselta uralta vuonna 2013.

Hän oli tuolloin kolmen kuukauden työkomennuksella Keski-Euroopassa. Suomessa kodista ja lapsista huolehti vaimo; tyypillinen kympin tyttö ja sosiaalialan ammattilainen, joka arjen pyörittämisen ohessa suoritti jatko-opintoja.

Henrillä todettiin ms-tauti, ja hän palasi komennukselta perheensä luokse.

– Yhtenä aamuna vaimoni antoi periksi. Hän ei jaksanut nousta ylös, vaan jäi sänkyyn itkemään. Onneksi hän itse tiesi, mistä oli kyse ja mistä hakea apua. Syvimmän masennuksen vuoksi hän vietti kuukauden sairaalassa.

Alussa Henri olisi kaivannut pikaista apua käytännön asioihin, kuten ruuanlaittoon ja siivoamiseen sekä kaikenlaiseen päivähoitoon ja kouluun liittyvään.

– Keskusteluista en siinä vaiheessa olisi hyötynyt. Äkillisen kriisin keskellä en vielä ymmärtänyt, kuinka tärkeä on pitää huolta omasta hyvinvoinnistani ja jaksamisestani. Vasta pahimman jälkeen hakeuduin keskustelemaan ammattilaisten kanssa.

Haemme tasapainoa jatkuvasti. Välillä toinen alempana ja toinen ylempänä. Tuntemusten sanoittaminen ja vastaanottaminen vaatii yhä opettelua.

Jatkuvaa tasapainon etsimistä

Henri luonnehtii itseään introvertiksi nörtiksi, jolle vaikeista, henkilökohtaisista asioista puhuminen on vaivalloista. Kovan ja pitkän koulun kautta hän sanoo kuitenkin sisäistäneensä keskustelemisen tärkeyden.

Jonkin aikaa työ tarjosi Henrille turvasataman. Häntä tarvittiin osaavana asiantuntijana ratkomaan ongelmia, ei pelkästään puolisona ja isänä tukemaan sekä auttamaan rakkaimpiaan vaikeuksien ja tunteiden keskellä. Sitten alkoivat univaikeudet, jotka näversivät pohjaa selviytymiseltä.

Kumpikin puolisoista päätyi psykiatrian poliklinikan asiakkaaksi. Henri kokee saaneensa välillisesti paljon vaimonsa kolmivuotisesta psykoterapiasta, mutta käänteentekevänä hän pitää pariterapiaa perhekeskus Takataskussa.

Hän vertaa nykyistä tilannetta vaakaan, jonka toisessa kupissa on hän itse ja toisessa vaimonsa.

– Haemme tasapainoa jatkuvasti. Välillä toinen alempana ja toinen ylempänä. Tuntemusten sanoittaminen ja vastaanottaminen vaatii yhä opettelua. Kynnys ottaa asioita puheeksi on toisinaan yhä korkea, vaikka olemme tunteneet toisemme vuodesta 1996.

Tasapainoilun keskellä perheen aikuisilla on vastuu myös lapsista.

– Olemme valinneet avoimuuden. Tarvittaessa kerromme lapsillemme tilanteestamme niin, että he saavat tiedon kehitystasoaan vastaavassa muodossa kyetäkseen sitä kuormittumatta työstämään.

Esille nousee asioita, joista harvoin muualta kuulee ja joista syntyy keskinäisiä oivalluksia.

Suoraa puhetta vaikeista kokemuksista

Henrin viisas vaimo vinkkasi siipalleen Finfamista, josta löytyy omaiselle hyödyllistä tietoa selvitä arjesta sairastuneen perheenjäsenen rinnalla.

Tietoakin hyödyllisempänä Henri kokee koulutukset ja vertaistapaamiset. Niissä puhutaan suoraan eikä maaperää tarvitse tunnustella kierrellen ja kaarrellen. Esille nousee asioita, joista harvoin muualta kuulee ja joista syntyy keskinäisiä oivalluksia.

– Kun peilaan omia kokemuksia toisten kertomaan, saan voimaa jaksaa keskeneräisyyden keskellä. En pidä itseäni kaksisena puhujana, siellä jo puolesta sanasta saa vastakaikua kuulijoilta.

Vertaistukihenkilöksi Finfamin kursseilla kouluttautunut Henri toivoo, että yhä useampi mies hoksaisi hakeutua tapaamisiin – joko kahden kesken tai ryhmiin.

– Koen hyvänä, että Finfami toimii välittäjänä vertaistukitapaamisia sovittaessa. Ensimmäinen tapaaminen ei velvoita jatkamaan, mutta jos yhteys löytyy, on mahdollista sopia jatkosta, Henri sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että miehille tarjotaan omaa, räätälöityä tukea. Siksi hiljakkoin käynnistynyt Itua-hanke saa häneltä varauksettoman kannatuksen.

Hanke tarjoaa varhaisen vaiheen tukea isille, joiden kumppanilla tai alle 30-vuotiailla lapsilla on mielenterveys- tai päihdeongelma.

Henri esiintyy jutussa pelkällä etunimellään omasta toiveestaan.

Lue lisää Itua-hankkeesta.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.